Luokanopettajien pystyvyysuskomusten yhteys työn imuun ja työperäiseen stressiin

Abstract

Tässä työssä tarkasteltiin pystyvyysuskomusten yhteyttä sekä työhyvinvointia kuvaavaan positiiviseen muuttujaan työn imuun, että negatiiviseen muuttujaan työperäiseen stressiin. Koin aiheen kiinnostavaksi, koska pystyvyysuskomukset ovat sellaisia, joihin pystytään vaikuttamaan, eivätkä ne ole pysyviä koko työuran ajan (Tschannen-Moran ym. 1998). Lisäksi selvitän taustatekijöiden vaikutusta eli kuinka luokanopettajan työuran pituus, ikä tai sukupuoli ovat yhteyksissä pystyvyysuskomuksiin.

Tutkimuksessa käytetty aineisto oli osa laajempaa TESSI- tutkimushanketta (Teacher and Student Stress and Interaction in Classroom). Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisesti Webropol kyselyohjelmalla keväällä 2022, jolloin vastaajina oli 479 luokanopettajaa Aineiston analyysi suoritettiin IBM SPSS Statistics 28 -ohjelmistolla. Analyysissä hyödynnettiin eksploratiivista faktorianalyysiä, Spearmanin korrelaatiokerrointa sekä regressioanalyysiä.

Tutkimustulokset osoittivat, että mitä enemmän luokanopettajat kokivat pystyvänsä ohjata oppilaita sekä organisoida oppimista ja luokan toimintaa, sitä enemmän he kokivat työn imua. Koettu pystyvyys oppilaiden tukemisessa oli yhteydessä korkeampaan työperäiseen stressiin, kun taas opetuksen organi-soinnin pystyvyysuskomukset olivat yhteydessä vähäisempään stressiin. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että luokanopettajan opetuksen organisointiin liittyvät pystyvyysuskomukset korreloivat positiivisesti hänen työkokemuksensa ja ikänsä kanssa.