dc.contributor.author | Puurunen, Mari | |
dc.date.accessioned | 2024-06-04T09:59:28Z | |
dc.date.available | 2024-06-04T09:59:28Z | |
dc.date.issued | 2024 | |
dc.identifier.isbn | 978-952-86-0210-1 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95482 | |
dc.description.abstract | Tässä raportissa selvitetään venäläistä informaatiosodankäynnin termistöä Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan alkamisesta vuoteen 2023 asti. Raportti perustuu kahden merkittävimmän venäläisen sotatieteellisen julkaisun, Vestnik Akademi Voennyh Naukin ja Vojennaja Myslin informaatiosodankäyntiä käsittelevien, vuosien 2014 ja 2023 välillä julkaistujen artikkeleiden analyysiin. Termistö on jaoteltu raportissa Venäjän asevoimien sanakirjan mukaisesti informaatiosodankäynnin päämääriin, resursseihin ja keinoihin. Termistön todetaan olevan laaja ja alati kehittyvä kokonaisuus, mikä antaa Venäjän valtionjohdolle poliittista liikkumavaraa, jota se on hyödyntänyt muun muassa Ukrainassa keväästä 2022 alkaen. Venäläinen näkemys informaatiosodankäynnistä on holistinen, ja useat anglosaksista alkuperää olevat termit on omaksuttu kuvaamaan vuosisatoja vanhoja venäläisiä konsepteja sodankäynnistä. Informaatiosodankäynnin todetaan olevan osa Venäjän ja niin kutsutun kollektiivisen lännen välistä sivilisaatiollista kamppailua, jonka intensiteetti ja ilmenemismuodot vaihtelevat. Venäjä ei tee eroa sodan ja rauhan välille. Venäjän vuonna 2022 käynnistämän hyökkäyssodan jälkeen esille on noussut siirtyminen eräänlaiseen totuuden jälkeiseen aikaan, jossa faktat ovat toissijaisia, ja etusijalla ovat yksilön tiedon prosessointiin, tunteisiin ja päätöksentekoon liittyvät seikat, joihin informaatiosodankäynnillä vaikutetaan. Olennaisinta tässä informaatiosodankäynnin vaiheessa on informaatiotilan saturointi sellaisilla sisällöillä, jotka palvelevat Venäjän strategisia päämääriä pitkällä aikavälillä. Keväästä 2022 alkaen Venäjän johdon poliittinen retoriikka on siirtynyt osaksi tutkimusjulkaisuja, mikä kuvaa laajempaa venäläisen yhteiskunnan siirtymistä totalitarismiin. | fin |
dc.description.abstract | This report analyses Russian terminology related to information warfare from the annexation of Crimea and the start of the war in Eastern Ukraine 2014 until the end of 2023. The report is based on articles published on information warfare in two prominent Russian periodicals of military sciences, Vestnik Akademii voennykh nauk and Voennaia mysl’. Terminology is organised by the dictionary of the Armed Forces of the Russian Federation, which distinguishes information as a goal, resource, and means. As a result, the terminology was found to be extensive and developing giving the Russian government political latitude. Russian perspective on information warfare is holistic, and several terms of Anglo-Saxon origin are used to describe distinctive Russian warfare concepts. Information warfare is seen as a part of a civilisational struggle between Russia and the so-called collective West, in which the intensity and manifestations of aggression vary. Russian understanding of information warfare doesn’t differentiate between wartime and peace. After launching the full-scale invasion and war of aggression against Ukraine, Russia has shifted to a time where facts are secondary. At the same time, primary influential interests are linked to an individual’s information processing, emotions and decision-making, which are being influenced using information warfare. Russia aims to saturate information space with information which serves Russia’s strategic goals in the long run. From February 2022 onwards, Russian political narratives have infiltrated academia and research, which portrays the totalitarianism of Russian society. | eng |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.publisher | Jyväskylän yliopisto | |
dc.relation.ispartofseries | JYU Reports | |
dc.rights | CC BY 4.0 | |
dc.title | Veretöntä mutta tappavaa: Informaatiosodankäynti venäläisessä sotatieteellisessä tutkimuksessa | |
dc.type | book | |
dc.identifier.urn | URN:ISBN:978-952-86-0210-1 | |
dc.identifier.doi | 10.17011/jyureports/2024/43 | |
dc.relation.issn | 2737-0046 | |
dc.relation.numberinseries | 43 | |
dc.rights.copyright | © 2024 Kirjoittajat ja Jyväskylän yliopisto | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.subject.yso | sodankäynti | fi |
dc.subject.yso | informaatiosodankäynti | fi |
dc.subject.yso | disinformaatio | fi |
dc.subject.yso | propaganda | fi |
dc.subject.yso | psykologinen sodankäynti | fi |
dc.subject.yso | kybersodankäynti | fi |
dc.subject.yso | hybridisota | fi |
dc.subject.yso | retoriikka | fi |
dc.subject.yso | Ukrainan kriisi 2014- | fi |
dc.subject.yso | Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 | fi |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ | |