Englannin ja ruotsin kielen oppijat toimijoina koulussa ja koulun ulkopuolella

This paper reports on the past experiences of learning English and Swedish – in a study conducted as part of a research project From Novice to Expert. Viewing language learning as a sociocultural activity, the study focused on agency, or the capacity to act, and its role in learning the two languages in school and out-of school. A questionnaire (with open-ended questions) was administered to students of English and Swedish at the beginning of their university studies. The questions concerned the students’ experiences of learning the languages when they still went to school. The data collected were subjected to qualitative content analysis. Importantly, the responses revealed differences in the exercise of agency and consequently in the learning opportunities seized by the two groups of students especially in their spare time. Other similarities and differences (both in experiences and beliefs) were found from one language to another, and also from one learning environment to another.

Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten yliopisto-opiskelijat kertovat kouluaikaisista kielen oppimista käsittelevistä kokemuksistaan. Tässä artikkelissa keskitymme erityisesti toimijuuteen. Tämä sosiokulttuurisessa ajattelussa keskeinen näkökulma tarkastelee sitä, miten oppijat tarttuvat ympäristönsä tarjoamiin mahdollisuuksiin oppia ja käyttää kieltä ja miten he toimivat oppimisensa edistämiseksi. Raportoitava tutkimus on osa tutkimushanketta Noviisista ekspertiksi. Hankkeessa seuraamme englannin kielen opiskelijoiden kasvua kieliasiantuntijoiksi ja erityisesti heidän kieli- ja oppimiskäsitystensä (beliefs about SLA) kehittymistä yliopisto-opintojen aikana (Dufva, Alanen, Kalaja & Surakka 2007; Kalaja, Alanen & Dufva 2008, 2011). Opiskelijoilla oli vieraiden kielten opettajankoulutusohjelmaan tullessaan jo pitkälti kokemusta vieraiden kielten oppimisesta – ja välillisesti myös opettamisesta. Pitkittäistutkimuksena toteutettavassa hankkeessa on siten tehty opintojen alussa eräänlainen alkumittaus ja myöhemmin loppumittaus tutkimushenkilöidemme käsityksistä. Yhteistyössä Åsa Palviaisen kanssa on kerätty vastaavaa aineistoa ruotsin kielen opiskelijoilta (Kalaja, Alanen, Palviainen & Dufva, tulossa). Tutkimusasetelmamme mahdollistaa ensinnäkin kahden eri kielen (englanti ja ruotsi) opiskelijaryhmän kouluaikaisten oppimiskokemusten vertailun ja toiseksi kahden eri oppimisympäristön (koulu ja vapaa-aika) vertailun. Asetelman mielenkiintoisuutta lisää englannin ja ruotsin kielen erilainen asema Suomessa.