“Olen väsynyt. En jaksa. Kuulkaa minua. Kuulkaa meitä.” : lukiolaisten koulu-uupumuksen diskurssit lehtien kantaa ottavissa teksteissä vuosina 2020–2022

Tässä laadullisessa diskurssintutkimuksessa tarkastellaan lukiolaisten koulu-uupumukseen kytkeytyviä diskursseja lehtien kantaa ottavissa teksteissä. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia sosiaalisia todellisuuksia näissä diskursseissa tuotetaan. Koulu-uupumuksella, joka on joko lisääntynyt tai pysynyt ennallaan vuodesta 2006 saakka, tarkoitetaan uupumisasteista väsymystä, negatiivista suhtautumista koulunkäyntiin sekä riittämättömyyden tunteita opiskelijana. Tutkimus nojaa sosiaalisen konstruktionismin sekä diskurssintutkimuksen näkemyksiin kielestä sosiaalisen todellisuuden rakentajana. Aineistona on 49 tekstiä, jotka on julkaistu seitsemän suomalaisen sanomalehden verkkoteksteinä vuosina 2020–2022. Analyysimenetelmänä on aineiston lähilukuna tehty diskurssianalyysi. Tutkimuksen päätuloksena on jäsennys, jonka mukaan lukiolaisten koulu- uupumusta kuvataan kolmen dominoivan diskurssin avulla. Praksis-, vastuu- ja riskidiskurssit rakentuvat pääteemojen, puheentapojen ja kehysten yhteisvaikutuksena. Opiskelijat, lukion henkilökunta, huoltajat, asiantuntijat ja toimittajat tuottavat yksilön, koulun ja yhteiskunnan kehyksistä huolipuhetta, kriittistä puhetta ja ratkaisupuhetta. Praksisdiskurssissa lukiolaiset näyttäytyvät uupumuksen passiivisina kokijoina, vastuudiskurssissa yhteiskunnallisten toimien kollektiivisena kohteena ja riskidiskurssissa kollektiivisen huolen kohteena.