9. luokkalaisten matemaattisen ja kirjoitustaidon oppijaminäkäsityksen yhteys oppilaiden tavoiteorientaatioihin ja suhtautumiseen tulevaisuuden koulutusta kohtaan

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin 9. luokkalaisten matemaattisen ja kirjoitustaidon oppijaminäkäsityksen tavoiteorientaatioiden yhteyttä sekä sitä, selittävätkö matemaattiset ja kirjoitustaidon oppijaminäkäsitykset oppilaiden myönteistä tai kielteistä suhtautumista koulutusta kohtaan. Tavoiteorientaatiot olivat oppimis-, saavutus-, suoritus-lähestymis-, suoritus-välttämis- ja välttämisorientaatio.

Aineistona käytettiin Tavoitteena tutkinto (TATU) – Katse nuorten positiivisiin kehityskulkuihin -hankkeen aineistoa. Osallistujat olivat 9. luokkalaisia (n= 283). Minäkäsityksiä, tavoiteorientaatioita ja koulutukseen suhtautumista tarkasteltiin kuvailevilla tiedoilla. Matemaattisen ja kirjoitustaidon minäkäsityksen yhteyttä tavoiteorientaatioihin tutkittiin Pearsonin tulomomenttikorrelaatiolla. Lineaarisella regressioanalyysillä tutkittiin, selittävätkö matemaattinen ja kirjoitustaidon minäkäsitykset oppilaan suhtautumista koulutusta kohtaan.

Oppilaiden minäkäsitykset olivat keskitasoista korkeampia. Oppilaille tyypillisin orientaatio oli saavutusorientaatio ja he suhtautuivat koulutusta kohtaan melko myönteisesti. Tulokset osoittivat, että mitä korkeampi oppilaan matemaattinen minäkäsitys oli, sitä todennäköisemmin hänen tavoiteorientaationsa olivat oppimis-, saavutus- ja suoritus-lähestymisorientaatioita. Tulokset osoittivat myös, että mitä korkeampi oppilaan kirjoitustaidon minäkäsitys oli, sitä todennäköisemmin hänen tavoiteorientaationsa olivat oppimis- ja saavutusorientaatioita. Kirjoitustaidon oppijaminäkäsitys selitti oppilaan myönteistä suhtautumista koulutusta kohtaan. Matemaattinen ja kirjoitustaidon oppijaminäkäsitykset selittivät oppilaan kielteistä suhtautumista koulutusta kohtaan.