Yhteistoiminnallisten rakennusalan infraprojektien projektipäälliköiden johtamiskäytännöt: narratiivit kokemuksista

Rakennushankkeissa on 2000-luvun alun jälkeen haettu tehostamista esimerkiksi urakkamuotoja kehittämällä. Yhteistoiminnallisten projektimallien on todettu edistävän integraatiota ja sitä kautta projektin onnistumisen edellytyksiä. Haasteena näissä projekteissa on projektipäällikön rooli eri taustaorganisaatioista kootun projektihenkilöstön johtamisessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaisia johtamiskäytänteitä yhteistoiminnallisissa rakennusalan infraprojekteissa projektipäälliköt ovat valinneet, sekä etenkin mitkä näistä käytänteistä ovat olleet merkityksellisiä onnistumisen edellytyksiä. Tutkimuksessa on tarkasteltu Suomessa toteutettuja projekteja. Tutkimuksen tulokset tuottavat alalle lisätietoa suhteellisen nuoren projektimuodon johtamisesta, ja antavat etenkin tuleville projektipäälliköille tietoa projektien onnistumista edesauttaneista johtamiskäytänteistä. Pro gradu -tutkielman tietopohjana käytettiin tieteellisiä artikkeleita sekä alan kirjallisuutta ja julkaisuja. Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelut. Analyysimenetelmänä sovellettiin teema-analyysiä, jonka pohjalta luotiin narratiivit, eli tyyppitarinat, erilaisista johtamiskäytänteiden valinnoista. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että projektien onnis-tumista edesauttavista johtamiskäytänteistä merkittävin on integroitumisen johtaminen projektipäällikön oman esimerkin kautta. Tulosten perusteella yhteistoiminnallisten projektien aikataulu- tai kustannusjohtamisessa ei ole muihin rakennusalan projektimalleihin nähden eroavaisuutta.