”Kun liikuntaa opetetaan positiivisen pedagogiikan menetelmin, niin sähän saat moninkertaiset hyödyt sieltä” : näkemyksiä ja kokemuksia koulu- ja valmennusmaailmasta

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkoituksena oli selvittää opettajien ja valmentajien näkemyksiä ja/tai kokemuksia positiivisen pedagogiikan käytöstä opetuksessa. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita opettajien ja valmentajien käyttämistä positiivisen pedagogiikan menetelmistä sekä niiden vaikutuksista opetustilanteisiin. Lisäksi tarkastelun kohteena oli opettajien ja valmentajien ajatukset positiivisen pedagogiikan hyödyntämisestä koululiikunnassa nuorten yhteiskunnallisten haasteiden näkökulmasta. Huoli nuorista ja heidän hyvinvoinnistaan, sekä tutkijoiden oma kokemus positiivisten toimintamallien hyödyntämisestä koululiikunnasta toimi lähtölaukauksena tämän tutkielman toteuttamiselle. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena fenomenologis-hermeneuttista tutkimusotetta hyödyntäen. Tutkimuksen aineisto koostui kolmesta opettajan haastattelusta, kolmesta tanssinopettajan haastattelusta sekä yhdestä tanssinopettajan kirjoitelmasta. Haastattelut toteutettiin Microsoft Teams -viestintäalustalla ja kirjoitelma saatiin Webropol-kyselyn avulla. Saatua aineistoa analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa teemoittelun avulla muodostui tutkimuksen tulokset. Tutkimuksen tuloksiksi saatiin kuusi opettajien ja valmentajien eniten käyttämää positiivisen pedagogiikan menetelmää ja ne olivat 1. oppilaan kohtaaminen, 2. hyvän huomaaminen, 3. vahvuustaidot ja luonteenvahvuudet, 4. yhdessä tekeminen ja ryhmäyttäminen, 5. läsnäolo- ja keskittymistaidot sekä 6. kasvun asenne, resilienssi ja ratkaisukeskeisyys. Positiivisen pedagogiikan käytön vaikutuksista turvallinen ilmapiiri nostettiin tärkeimpänä, sillä se on kaiken toiminnan pohjana ja siten vaikuttaa muun muassa oppilaiden uskallukseen, osallistumiseen, viihtymiseen ja oppimiseen tunneilla. Lisäksi nähtiin, että positiivinen pedagogiikka vastaa myönteisesti moneen nykynuoren kokemaan yhteiskunnalliseen haasteeseen. Täten johtopäätöksenä voidaan todeta, että positiivista pedagogiikkaa hyödyntämällä ja erityisesti turvalliseen ilmapiiriin panostamalla voidaan mahdollisesti lisätä nuorten hyvinvointia.