Revising the Understanding of Gatekeeping Theory : Factors and Practices of Post-Publication Gatekeeping

Abstract

Tämä väitöskirja tarkastelee uutismedian, yleisöjen ja sosiaalisen median alustojen välistä vuorovaikutteista suhdetta portinvartijateorian valossa hyödyntäen julkaisun jälkeisen portinvartijuuden teoriaa. Tutkimus siis tarkastelee sitä, mitä tapahtuu uutisille niiden julkaisemisen jälkeen, ja kuinka yleisöt ja uutismedia ovat vuorovaikutuksessa digitaalisessa uutisympäristössä. Työ on artikkeliväitöskirja joka muodostuu kolmesta empiirisestä osatutkimuksesta. Tutkimukset käsittelevät julkaisun jälkeiseen portinvartijuuteen liittyviä tekijöitä ja käytäntöjä. Artikkelissa I tutkitaan suomalaisten sanomalehtien ja yleisöjen suhdetta ja sen vuorovaikutteisuutta Facebookissa. Artikkelissa II tarkastellaan Instagramin kontekstissa kotimaisten sanomalehtien ja yleisöjen suhdetta ja sen vuorovaikutteisuutta sekä visuaalisuuden merkitystä journalismissa sosiaalisessa mediassa. Artikkelissa III keskitytään suomalaisten sanomalehtien yleisödatan käyttöön ja merkitykseen toimituksellisessa päätöksenteossa. Tutkimuskokonaisuus on laadullisesti orientoitunut ja sen aineisto muodostuu Facebook- (n=180) ja Instagram-postauksista (n=894) ja niiden kommenteista sekä sanomalehtien työntekijöiden haastatteluista (n=9). Analyyseissä hyödynnettiin sisällönanalyysiä, digitaalista keskustelunanalyysiä, visuaalista tulkintaa, sekä kuvailevaa tilastoanalyysia niin, että menetelmät täydensivät toisiaan. Väitöskirjatutkimuksen perusteella esitetään, että nykyisessä digitaalisessa uutisympäristössä tulisi puhua jaetusta portinvartijuuden vallasta sekä julkaisun jälkeisestä portinvartijuudesta. Tutkimukseni osoittaa ettei uutismedia ole enää ainoa portinvartija digitaalisessa uutisympäristössä, vaan se jakaa portinvartijuuden valtaa iteratiivisessa vuorovaikutuksessa sosiaalisen median alustojen ja yleisöjen kanssa. Uutisia ja portinvartijuutta muovaavat julkaisemisen jälkeen useat erilaiset tekijät (factors), kuten yleisöt, sosiaalisen median alustat, regulaatio (laki ja etiikka), sekä erilaiset käytännöt (practices) kuten esimerkiksi vuorovaikutuskäytännöt (social interactional practices). Tutkimuksen tuloksena todetaan, että uutismedioilla ja yleisöillä on molemmilla mahdollisuus vuorovaikutuksen keinoin huolehtia sosiaalisen median keskusteluista niin, että vihapuhe ja muu negatiivinen keskustelu jäisi vähäiseksi. Lisäksi tutkimus nostaa esiin sen, että uutismedioiden kannattaisi huomioida sosiaalisen median alustoja ja niillä tapahtuvaa toimintaansa myös visuaalisesta näkökulmasta, sillä uutiset saavat yhä useammin visuaalisia muotoja. Lainsäädännön näkökulmasta tutkimus nostaa esiin, että uutismedioiden olisi tärkeää huomioida EU:n digisäädöksien (Digital Acts) kehitystä ja sovellettavuutta omalla toimintakentällään. Tällä väitöskirjatyöllä on ollut vaikutusta myös journalismin etiikan saralla, sillä sen tuloksia koskien journalismin toimintaa sosiaalisen media alustoilla on hyödynnetty Journalistin ohjeiden päivitystyössä (2023–2024).

The dissertation examines the triadic relationship of news media, audiences, and social media platforms in the digital news environment. Through the theoretical lens of post-publication gatekeeping, it addresses what happens with news after its publication and how audiences and news media interact in a digital news environment. The dissertation combines three empirical sub-studies that explored factors and practices of post-publication gatekeeping. Article I examines the social interactional relationship between Finnish newspapers and their social media audiences on Facebook. Article II addresses the relationship between Finnish newspapers and their social media audiences and the role of visuality in social media journalism in Instagram context. Article III examines the role of audience data in Finnish newspapers’ editorial decision-making in Finnish newspapers. Qualitatively oriented research covered posts on Facebook (n=180) and Instagram (n=894), the online comments made on them, and newsroom interviews (n=9). Content analysis, digital conversation analysis, visual interpretation, tabulation of instances, and statistical descriptions provided complementary analysis. With this dissertation it is argued that today’s digital news environment demands talking about shared gatekeeping power and post-publication gatekeeping. In a digital news environment, news media are no longer the sole gatekeeper. They share gatekeeping power with platforms and audiences that iteratively influence each other. Multiple factors, such as audiences, social media platforms, and regulations (legal and ethical) shape the news and gatekeeping post-publication, as do social interactional and other practices. In practice, the work suggests that news media and audiences jointly possess potential to apply conversational means of looking after the social media discussions taking place in news media’s social media spaces, to mitigate such negative forms of communication as hate speech. News media should consider the visuality aspect of social media platforms too as news takes on increasingly visual forms. From the legislation standpoint, the study shows that news media also should closely monitor the development and application of the EU’s ‘Digital Acts’. Furthermore, the dissertation contributes to the field of journalism ethics via practical social media-related recommendations for the Finnish Press Council, which revised its Journalistic guidelines in 2023–2024.