Revising the Understanding of Gatekeeping Theory : Factors and Practices of Post-Publication Gatekeeping

Abstract
Tämä väitöskirja tarkastelee uutismedian, yleisöjen ja sosiaalisen median alustojen välistä vuorovaikutteista suhdetta portinvartijateorian valossa hyödyntäen julkaisun jälkeisen portinvartijuuden teoriaa. Tutkimus siis tarkastelee sitä, mitä tapahtuu uutisille niiden julkaisemisen jälkeen, ja kuinka yleisöt ja uutismedia ovat vuorovaikutuksessa digitaalisessa uutisympäristössä. Työ on artikkeliväitöskirja joka muodostuu kolmesta empiirisestä osatutkimuksesta. Tutkimukset käsittelevät julkaisun jälkeiseen portinvartijuuteen liittyviä tekijöitä ja käytäntöjä. Artikkelissa I tutkitaan suomalaisten sanomalehtien ja yleisöjen suhdetta ja sen vuorovaikutteisuutta Facebookissa. Artikkelissa II tarkastellaan Instagramin kontekstissa kotimaisten sanomalehtien ja yleisöjen suhdetta ja sen vuorovaikutteisuutta sekä visuaalisuuden merkitystä journalismissa sosiaalisessa mediassa. Artikkelissa III keskitytään suomalaisten sanomalehtien yleisödatan käyttöön ja merkitykseen toimituksellisessa päätöksenteossa. Tutkimuskokonaisuus on laadullisesti orientoitunut ja sen aineisto muodostuu Facebook- (n=180) ja Instagram-postauksista (n=894) ja niiden kommenteista sekä sanomalehtien työntekijöiden haastatteluista (n=9). Analyyseissä hyödynnettiin sisällönanalyysiä, digitaalista keskustelunanalyysiä, visuaalista tulkintaa, sekä kuvailevaa tilastoanalyysia niin, että menetelmät täydensivät toisiaan. Väitöskirjatutkimuksen perusteella esitetään, että nykyisessä digitaalisessa uutisympäristössä tulisi puhua jaetusta portinvartijuuden vallasta sekä julkaisun jälkeisestä portinvartijuudesta. Tutkimukseni osoittaa ettei uutismedia ole enää ainoa portinvartija digitaalisessa uutisympäristössä, vaan se jakaa portinvartijuuden valtaa iteratiivisessa vuorovaikutuksessa sosiaalisen median alustojen ja yleisöjen kanssa. Uutisia ja portinvartijuutta muovaavat julkaisemisen jälkeen useat erilaiset tekijät (factors), kuten yleisöt, sosiaalisen median alustat, regulaatio (laki ja etiikka), sekä erilaiset käytännöt (practices) kuten esimerkiksi vuorovaikutuskäytännöt (social interactional practices). Tutkimuksen tuloksena todetaan, että uutismedioilla ja yleisöillä on molemmilla mahdollisuus vuorovaikutuksen keinoin huolehtia sosiaalisen median keskusteluista niin, että vihapuhe ja muu negatiivinen keskustelu jäisi vähäiseksi. Lisäksi tutkimus nostaa esiin sen, että uutismedioiden kannattaisi huomioida sosiaalisen median alustoja ja niillä tapahtuvaa toimintaansa myös visuaalisesta näkökulmasta, sillä uutiset saavat yhä useammin visuaalisia muotoja. Lainsäädännön näkökulmasta tutkimus nostaa esiin, että uutismedioiden olisi tärkeää huomioida EU:n digisäädöksien (Digital Acts) kehitystä ja sovellettavuutta omalla toimintakentällään. Tällä väitöskirjatyöllä on ollut vaikutusta myös journalismin etiikan saralla, sillä sen tuloksia koskien journalismin toimintaa sosiaalisen media alustoilla on hyödynnetty Journalistin ohjeiden päivitystyössä (2023–2024).
Language
English
Published in
JYU Dissertations
Contains publications
  • Artikkeli I: Salonen, M., Olbertz-Siitonen, M., Uskali, T., & Laaksonen, S.-M. (2023). Conversational Gatekeeping : Social Interactional Practices of Post-Publication Gatekeeping on Newspapers’ Facebook Pages. Journalism Practice, 17(9), 2053-2077. DOI: 10.1080/17512786.2022.2034520
  • Artikkeli II: Salonen, M., & Laaksonen, S.-M. (2023). Post-publication gatekeeping practices : Exploring conversational and visual gatekeeping on Finnish newspapers’ Instagram accounts. NORDICOM Review, 44(2), 253-278. DOI: 10.2478/nor-2023-0014
  • Artikkeli III: Salonen, M., Ehrlén, V., Koivula, M., & Talvitie-Lamberg, K. (2023). Post-Publication Gatekeeping Factors and Practices : Data, Platforms, and Regulations in News Work. Media and Communication, 11(2), 367-378. DOI: 10.17645/mac.v11i2.6486
License
In CopyrightOpen Access
Copyright© The Author & University of Jyväskylä

Share