Systemaattinen kirjallisuuskatsaus oppimiskokemuksen muotoiluprosesseissa käytetyistä prosesseista, suunnitteluperiaatteista ja -menetelmistä

Oppimiskokemuksen suunnittelu (engl. Learning Experience design, LXD) on viime aikoina yleistynyt, mikä viittaa siihen, että yksilön oppimiskokemuksen tutkimukselle on sekä kysyntää että tarvetta. Tämä opinnäytetyö keskittyy selvittämään systemaattisen kirjallisuuskatsauksen (PRISMA) avulla digitaalisten oppimisympäristöjen oppimiskokemusten suunnittelun prosesseja ja suunnitteluperiaatteita. Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia sitä, millaisia ohjeistuksia, heuristiikkoja ja prinsiippejä oppimiskokemuksen suunnitteluun on käytetty, ja syventää tietoutta suunnitteluprosessien pohjalta löytyvistä menetelmistä ja prosessimalleista. Tietokantahaut tehtiin 30.11.2023 IEEE Xplore Digital Library, Taylor & Francis Online, ProQuest education database, Psychology database, Spring- erLink, Wiley, ACM digital library ja Elsevier -tietokantoihin. Toinen hakukierros suoritettiin 25.2.2024 JYKDOK tietokannasta. Lisäksi artikkelien etsimisessä käytettiin “lumipallotekniikkaa”. Kirjallisuuskatsaukseen sisällytettiin yhdeksän tutkimusta. Katsaukseen sisällytettiin tutkimukset, jotka sisälsivät sekä digitaalisen oppimisympäristön että kytköksen joko oppimiskokemuksen suunnitteluun tai käyttäjäkokemuksen suunnitteluun. Näiden kahden kriteerin lisäksi painotettiin suunnitteluprosesseja. Artikkelien prosesseja yhdisti iteratiivinen luonne sekä kattavat menetelmät. Menetelmiksi oli tyypillisimmin valikoituneet käyttäjäkokemussuunnittelun menetelmät. Sen sijaan oppimistavoitteisiin tai niiden saavuttamiseen ei kiinnitetty monessakaan artikkelissa huomiota. Tämä saattaa johtua siitä, että aihe meni monen artikkelin aiheen ulkopuolelle. Oppimistavoitteiden ja oppimiskokemuksen suunnittelu voisi toimia siis potentiaalisena jatkotutkimuskohteena. Kirjallisuuskatsauksella on myös rajoitteensa: kirjallisuuskatsausta toteutti vain yksi arvioija, joka puolestaan saattaa vaikuttaa aineiston kattavuuteen ja laajuuteen. Lisäksi tutkimukseen valikoitui vain yhdeksän tutkimusta, joka viittaa siihen, että tietokantahaut olivat joko puutteellisia tai aiheesta ei ole vielä tehty paljoa tutkimusta.