Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorRintala, Harri
dc.contributor.authorRauatmaa, Touko
dc.date.accessioned2024-04-15T05:46:43Z
dc.date.available2024-04-15T05:46:43Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94294
dc.description.abstractTämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia liikunnanopettajien käyttämiä opetustyylejä sekä niiden yhteyksiä ADHD-diagnosoidun nuoren tuntityöskentelyyn. Tutkimuksen tavoitteena oli miten erilaiset opetustyylit vaikuttavat ADHD-diagnosoidun nuoren tuntityöskentelyyn sekä mitä opetustyylejä liikunnanopettajat käyttävät eniten. Lisäksi tässä työssä tutkittiin, miten liikunnanopettaja kokemus vaikuttaa käytettyjen opetustyylien määrään. Tutkimukseen osallistui 14 liikunnanopettajaa ympäri Suomen. Määrällinen tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella syksyn 2023 aikana. Tutkimuslomakkeen opetustyylien muuttujat on mukailtu Jaakkolan ja Wattin (2011) tutkimuksen mukaan ja kysymyksissä käytettiin Likertin-asteikkoa. Jokaista 11:sta opetustyyliä kohtaan oli viisi eri muuttujaa, joilla kuvattiin ADHD-diagnosoidun nuoren tuntityöskentelyä. Näistä viidestä muuttujasta tehtiin summamuuttujat ja vertailtiin niiden keskiarvoa sekä keskihajontaa. Muuttujista tehtiin myös ristiintaulukointi kolmen eri työkokemusluokan kanssa ja niistä suoritettiin khiin neliötesti. Kokemusluokat jaettiin henkilöihin, joilla oli alle neljä vuotta, 4–12 vuotta ja yli 12 vuotta opetuskokemusta. Tuloksista voidaan nähdä, että liikunnanopettajat käyttivät opetustyyleistä eniten komentotyyliä ja tehtäväopetusta. Summamuuttujista eriytyvä opetus sai parhaimmat keskiarvot, joka tarkoittaisi liikunnanopettajien mielestä sen olevan paras opetustyyli nuorelle, jolla on ADHD. Lisäksi eniten kolmesta kokemusluokasta opetustyylejä käytti eniten henkilöt, joilla oli yli 12 vuotta liikunnanopettaja kokemusta. Tuloksista mikään ei ollut tilastollisesti merkitsevä (ns.). Opetustyyleistä on liikunta-alalla jonkin verran tutkimuksia, mutta niiden vaikutuksia on haastavaa arvioida yleisesti, koska jokainen opettaja ja oppilas ovat yksilöitä. Tässä tutkimuksessa opettajien kokemus on hyvin subjektiivinen, joka voi olla muilla varsin erilainen.fi
dc.description.abstractThe purpose of this study was to examine the teaching styles used by physical education teachers and their association with the engagement of adolescents with diagnosed ADHD during class. The study aimed to explore how different teaching styles affect the engagement of adolescents with diagnosed ADHD and which teaching styles are most used by physical education teachers. Additionally, the study investigated how the teaching experience of physical education teachers influences the use of teaching styles. Fourteen physical education teachers from various locations in Finland participated in the study. Quantitative research data was collected via an online survey during the autumn of 2023. The variables for teaching styles in the research questionnaire were adapted from Jaakkola and Watt's (2011) study, and Likert scales were used in the questions. There were five different variables for each of the 11 teaching styles, describing the engagement of adolescents with diagnosed ADHD. Summative variables were created for these five variables, and their mean and standard deviation were compared. Cross-tabulation was also performed for the variables with three different levels of teaching experience, followed by a chi-square test. Teaching experience levels were categorized into individuals with less than four years, 4–12 years, and over 12 years of teaching experience. The results indicated that among the teaching styles, physical education teachers most used the command style and task style. Differentiated instruction received the highest average score among the summative variables, suggesting that physical education teachers consider it the best teaching style for adolescents with diagnosed ADHD. Additionally, among the three experience categories, individuals with over 12 years of teaching experience were the most frequent users of teaching styles. None of the results were statistically significant. While there are some studies on teaching styles in the field of physical education, evaluating their effects universally is challenging due to the individuality of each teacher and student. In this study, teachers' experience is highly subjective, which may differ significantly from others.en
dc.format.extent56
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsIn Copyright
dc.subject.otheropetustyylit
dc.subject.otheroppijakeskeinen oppiminen
dc.titleErilaisten opetustyylien yhteys yläkouluikäisen ADHD-diagnosoidun nuoren tuntityöskentelyyn liikuntatunnilla
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202404152866
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiainePhysical Education Teacher Educationen
dc.contributor.oppiaineLiikuntapedagogiikkafi
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.contributor.oppiainekoodi502
dc.subject.ysonuoret
dc.subject.ysoliikunta
dc.subject.ysoopetusmenetelmät
dc.subject.ysoliikunnanopettajat
dc.subject.ysoADHD
dc.subject.ysoyläkoulu
dc.format.contentfulltext
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright