“When he was born, I decided to give him an opportunity to speak Russian" : a nexus analytical perspective on family language policy and single parenting

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan perheen kielipolitiikkaa (Family Language Policy, FLP) Suomessa asuvissa yksinhuoltajaperheissä, jotka käyttävät venäjää perhekielenä. Työ pohjautuu kielipolitiikan (Language Policy, LP) kolmiosaiseen viitekehykseen, joka käsittää kieli-ideologiat tai -uskomukset (eli käsitykset kielestä ja sen varianteista), kielikäytänteet (eli kielenkäytön tavat) ja kielisuunnittelun tai hallinnan (eli pyrkimykset muuttaa kielikäytänteitä). Tässä tutkimuksessa myös laajennetaan joitakin mallin teoreettisia lähtökohtia. Metodologisesti tämä väitöskirja pohjautuu neksusanalyysiin ja noudattaa sen kolmea metodologista vaihetta, jotka ovat kartoittaminen, navigointi ja muokkaaminen. Aineisto koostuu kahdeksan äidin haastatteluista ja kahden perheen videoimista vuorovaikutustilanteista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, erityisesti oman äidinkielen opetukseen tavoitteisiin ja sisältöihin liittyviä määräyksiä, käytettiin myös tietolähteenä, kun analysoitiin oman äidinkielen opetuksen roolia perheen kielipolitiikassa. Tulokset osoittavat, että venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet, jotka kasvattavat lapsensa kaksikielisesti, pyrkivät luomaan ja neuvottelemaan sukulaisuussuhteita, jotka toimivat resursseina heidän perheidensä kielipolitiikalle. Perheen vuorovaikutuksen analyysi osoittaa, että venäjää käytetään matriisikielenä kielellisen sosiaalisaation mahdollistamiseksi, vaikka äidit pyrkivätkin luomaan tilaa koko kielellisen repertuaarinsa käyttämiselle puhuessaan lastensa kanssa. Tuloksissa korostuu myös venäläistaustaisten perheiden Suomessa elämiseen liittyvä kompleksisuus ja ristiriidat, joista seuraa epävarmuus perheen kielipolitiikasta sekä suomen kielen roolin kasvu perheen kielenä. Tämän lisäksi oman äidinkielen opetuksen asema vapaaehtoisena oppiaineena aiheuttaa jännitteitä ja ristiriitoja perheiden kielipolitiikkaan. Tämä väitöskirja laajentaa tietämystä perheen kielipolitiikasta keskittymällä yksinhuoltajaperheisiin, perhemuotoon, jota on tähän mennessä tutkittu liian vähän. Lisäksi tutkimus tuo esiin perheen ja siten myös perheen kielipolitiikan dynaamisuuden, johon ei ole aiemmin kiinnitetty riittävästi huomiota.