Rakenteelliset eriarvoisuudet musiikinopetuksessa : kuinka tasa-arvoista suomalainen musiikkikasvatus todella on?

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin yhteiskunnan rakenteita ja niiden vaikutusta, sekä kouluinstituution että musiikkikasvatuksen tasa-arvoon. Keskityn erityisesti yhteiskunnan rakenteellisuuden, sosioekonomisten taustojen sekä niistä kumpuavien lähtökohtien eriarvoisuuden yhteyteen musiikkikasvatuksen tasa-arvokysymyksessä. Lähestyn näitä ilmiöitä avaamalla suomalaisen yhteiskunnan tilan muutoksineen, jotka korreloituvat kouluinstitutionaaliseen tasa- tai eriarvoisuuteen. Kandidaatintutkielmani on narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jossa tutkin lähtökohtien eriarvoisuuksien yhteyttä musiikkikasvatuksen todelliseen tasa-arvoisuuteen eri yhteiskuntateorioiden ja -tieteilijöiden kirjallisuuden kautta. Yhdistän kirjallisuuskatsauksessani kouluinstituution osaksi yhteiskuntaa ja täten alttiiksi yhteiskunnan vaikutuksille, kuten myös yhteiskunnan rakenteellisen sekä sosiaalisen olemuksen kouluissa ilmeneväksi ilmiöksi. Tutkimukseni vahvistaa rakenteellisten eriarvoisuuksien yhteyden kouluinstituutioiden, sekä väistämättä musiikkikasvatuksen eriarvoistumiseen. Tutkimustulokset ilmiantavat musiikkiin ja musiikkiharrastuneisuuteen liittyviä etuoikeuksia, jotka välittyvät sukupolvien yli, musiikin kulttuurista hegemoniaa ylläpitäen, opetusalaan, opettajuuteen ja musiikintunneille. Kirjallisuuskatsaukseni esittää rakenteellisista eriarvoisuuksista kumpuavan epätasa-arvoisen musiikkikasvatuksen ehkäisemiseksi tietoisuutta sosiaaliseen todellisuuteen ja sosiaalisiin yhteyksiin, kuten myös samaistuttavampaa, formaalimpaa lähestymistapaa musiikinopetukselle. Tasa-arvoisemmat mahdollisuudet oppimiseen ja toimimiseen ehkäisee rakenteellisen eriarvoisuuden toteutumista musiikkikasvatuksessa.