Kielitietoisuuden uusi aikakausi suomalaisessa koulutuksessa
Väisänen, R., Goyi, G. (2024). Kielitietoisuuden uusi aikakausi suomalaisessa koulutuksessa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta.15(2). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2024/kielitietoisuuden-uusi-aikakausi-suomalaisessa-koulutuksessa
Julkaistu sarjassa
Kieli, koulutus ja yhteiskuntaPäivämäärä
2024Tekijänoikeudet
© Kirjoittajat 2024
Kielitietoisuus avaa uusia ovia oppimisen maailmassa, tarjoten avaimet syvempään ymmärrykseen kielestä itsestään sekä sen merkityksestä yksilön ja yhteisön elämässä. Suomalaisessa lukiokoulutuksessa kielitietoisuuden käsite on saanut uuden, keskeisen roolin, kun pyrimme vastaamaan nyky-yhteiskunnan moninaisiin haasteisiin ja valmistamaan oppijoita globaaliin tulevaisuuteen. Tässä artikkelissa käsitellään kielitietoisuuden merkitystä suomalaisessa lukiokoulutuksessa ja esitellään Vantaan kaupungin ja myös samalla Suomen ensimmäiset kielikoordinaattorit lukiokoulutuksen tasolla. Kielikoordinaattorit tukevat ja edistävät roolissaan opettajien kielitietoisuuden kehittymistä ja kielitietoisen pedagogiikan integroimista opetukseen sekä edistävät koko Vantaan lukiokoulutuksen monikielisyyttä.
Julkaisija
Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkostoISSN Hae Julkaisufoorumista
1799-0181
Alkuperäislähde
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2024/kielitietoisuuden-uusi-aikakausi-suomalaisessa-koulutuksessaMetadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Monikielisten oppilaiden kohtaamisessa tarvitaan valmiutta muutoksille
Repo, Elisa (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2022)Tässä tutkimuksessa pyrin tuottamaan ymmärrystä siitä, miksi kielitietoisesta opetussuunnitelmasta huolimatta muutokset opettajien asenteissa, tiedoissa ja käytänteissä tapahtuvat hitaasti. Tutkimukseni ryhmähaastatteluihin ... -
Miten monikielisyys ja kielitietoiset toimintatavat koetaan varhaiskasvatuksessa?
Honko, Mari; Mustonen, Sanna (Suomen varhaiskasvatus ry, 2020)Monikielisyyden tukeminen on vahvasti esillä uusimmissa varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmissa. Tarkastelemme tässä artikkelissa varhaiskasvatuksen toimijoiden kokemuksia monikielisyydestä ja kielitietoisista toimintatavoista. ... -
Kieli objektina : miten lapset mieltävät kielen
Dufva, Hannele; Alanen, Riikka; Aro, Mari (Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys ry, 2003)In this article, children’s views to language are discussed. The data comes from a project called Situated metalinguistic awareness and foreign language learning. It is argued that in children’s conceptualizations, the ... -
Kielitietoisuus uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa
Sopanen, Pauliina (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2018)Kielitietoisuus on yksi uusista käsitteistä uudessa varhaiskasvatusta ohjaavassa asiakirjassa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, johon pohjautuvat paikalliset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön elokuussa 2017. ... -
Kieliä vertailemalla kohti taitavampaa kielitietoista pedagogiikkaa
Tyrer, Maria; Haapanen, Katja; Aerila, Juli-Anna (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2022)Miten puheääni ja aksentit syntyvät? Mitä on puhuttu kieli, ja mikä on äänteiden rooli puheen oppimisessa? Miksi jotkin englannin kielen sanat ovat suomea ensikielenään puhuville niin vaikeita lausua? Fonetiikka tarjoaa ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.