Jalkapallokultti suomalaisessa urheilujournalismissa : diskurssianalyyttinen tutkimus Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien tavoista käyttää kultti-metaforaa jalkapallouutisoinnissa

Tässä liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan kultti-ilmauksen käyttöä jalkapalloaiheisessa urheilu-uutisoinnissa. Kultti-ilmauksesta kuten muustakin uskonnollisesta kielestä on tullut tapa korostaa urheilun merkityksellisyyttä. Kulttia voivat olla vaikkapa urheilijat tai urheiluseurat. Tarkastelun kohteena ovat Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien jalkapalloaiheiset uutiset vuosilta 2011–2020 (n=189). Tutkimuksessa analysoidaan kultti-sanan muotoja ja merkityksenantoja. Lisäksi kultti-sanaa tarkastellaan metaforana, joka kuvaa uskonnollisen kielen vakiintumista urheilupuheeseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa liikuntasosiologiseen sekä kielitieteelliseen tutkimusperinteeseen. Aineiston analyysi pohjautuu Fairclough’n kriittisen diskurssianalyysin ja Lakoffin konstruktivistisen metafora-analyysin teorioihin. Tutkimusote on laadullinen. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat kultti, uskonto, sekularisaatio ja fanius. Tutkimustulokset osoittavat, että kultti-metaforalla kuvataan selkeästi eniten jalkapalloilijoita muiden käyttöyhteyksien, kuten kulttiseurojen, -valmentajien, -kannattajien, -selostajien ja -kappaleiden jäädessä marginaalisiksi. Aineistossa esiintyi myös merkittävä määrä yksittäisiä kultti-sanan muotoja, jotka kertovat paitsi metaforan käyttämisestä kielellisenä tehokeinona, myös kultti-ilmauksen toistaisesta vakiintumattomuudesta urheilupuheeseen. Kultti-sanan merkityksenantoja rakennettiin aineistossa epämääräisyyden, poikkeuksellisuuden, ansiokkuuden, fanituksen, julkisuuskuvan ja uskontoviittausten kautta. Tutkimus osoittaa, että kultti-metaforan käytöllä tuotetaan (urheilu)journalistista draamaa ja nostetaan alakulttuurisia ilmiöitä suuren yleisön tietoisuuteen, mutta myös ”ainoastaan” kirjavoitetaan kirjoitusasua. Kultti-metaforan käyttöön urheilujournalismissa liittyy vielä epäselvyyttä ja epäjohdonmukaisuutta. Kultti-metaforan käyttötavoissa näkyy ristiriita kultti-sanan alkuperäis- ja arkipäiväismerkitysten välillä, minkä takia kultti-metaforaa käytetään urheilu-uutisoinnissa niin populaari- kuin alakulttuurisia ilmiöitä kuvattaessa. Kultti-metaforan yhteiskunnallinen merkitys kytkeytyy uskontokielen vakiintumisprosessiin urheilupuheessa, sekä toisaalta urheilusankaruuden muutosprosessiin. Jälkimmäinen näkyy eritoten kultti-ilmiön yhtäläisyyksinä urheilusankaruuden kanssa. Tutkimuksen perusteella voi muodostaa kolme jalkapallon kulttihahmon arkkityyppiä. Kuten jalkapallon populaarius, myös nämä arkkityypit pohjautuvat vahvasti englantilaiseen työväenkulttuuriin.