Kun vanhempi syö karkit salassa, lapsi ei opi samoille tavoille – Vai oppiiko? : kirjallisuuskatsaus vanhempien salassa syömisestä

Abstract

Vanhemmat tietävät toimivansa roolimalleina lapsilleen. Vanhempien omat ruokatottumukset eivät kuitenkaan ole aina yhtä terveelliset kuin he haluaisivat lapsille mallintaa. Lisäksi vanhemmissa on tunnistettu huolta lasten sokeripitoisten elintarvikkeiden käytöstä. Tämä voi johtaa siihen, että vanhempi pyrkii tietoisesti välttämään sokeripitoisten elintarvikkeiden käyttöä lapsen läsnä ollessa, mutta syö niitä muissa tilanteissa. Tätä käyttäytymistä kutsutaan tässä vanhempien salassa syömiseksi.

Tämä pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta: tässä käsiteltävästä kirjallisuuskatsauksesta sekä myöhemmin julkaistavasta artikkelikäsikirjoituksesta. Kirjallisuuskatsaus toimi tutkimustarpeen arviointina artikkelikäsikirjoitukselle. Kirjallisuuskatsauksen ensimmäisenä tavoitteena oli ymmärtää, millaisessa osassa kodin ruokaympäristöä vanhempien salassa syöminen on. Toisena tavoitteena oli selvittää, mitä hyötyä tai haittaa vanhemman salassa syömisestä voi olla päiväkoti-ikäisen lapsen terveellisten ruokatottumusten omaksumiselle. Kolmantena tarkasteltiin, voiko äitien ja isien välillä olla eroa salassa syömisessä. Koska vanhempien salassa syömistä ei tiettävästi ole aiemmin missään tutkittu, tavoitteisiin pyrittiin hyödyntämällä laajasti kansainvälistä tutkimustietoa kodin ruokaympäristön ja lasten ruokatottumusten yhteyksistä.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella vanhempien salassa syöminen voidaan käsittää osana kodin sosiaalista ruokaympäristöä sekä lapsen ruoankäyttöä kontrolloivana ruokakasvatuskäytäntönä. Vanhemman salassa syömisestä löydettiin sekä mahdollisia hyötyjä (esim. terveellinen roolimallius) että haittoja lapsen terveellisten ruokatottumusten kehittymiselle (esim. sokeripitoisten elintarvikkeiden saatavuus kotona). Vanhemmuuden normeihin sekä suomalaisten naisten ja miesten ruoankäyttöön liittyvän tutkimuksen perusteella sokeripitoisten elintarvikkeiden salassa syömistä voi esiintyä sekä äideillä että isillä.

Kirjallisuuskatsaus vahvisti, että tutkimustiedossa kodin ruokaympäristöstä on aukko vanhempien salassa syömisen kohdalla. Tutkimusta vanhempien salassa syömisestä kuitenkin tarvitaan, sillä vanhempien salassa syömisellä voi olla lapsen ruokatottumusten kehittymiselle niin hyödyllisiä kuin haitallisiakin vaikutuksia. Tulevaisuudessa tulisi selvittää, esiintyykö vanhempien salassa syömistä päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmilla. Lisäksi olisi tärkeää tutkia, onko vanhemman salassa syömisellä yhteyttä lapsen sokeripitoisten elintarvikkeiden käyttöön. Näihin tutkimustarpeisiin vastaa tämän pro gradu -tutkielman toisena osana tuotettu artikkelikäsikirjoitus. Artikkelikäsikirjoituksessa tarkastellaan hyödyntäen DAGIS-interventiotutkimuksen syksyllä 2017 kerättyä alkuvaiheen aineistoa, kuinka yleistä sokeripitoisten elintarvikkeiden salassa syöminen on suomalaisilla 3–6-vuotiaiden lasten vanhemmilla, onko vanhempien salassa syömisellä yhteyttä perheen sokeripitoisten elintarvikkeiden käyttöön, sekä millaisia syitä vanhemmat esittävät salassa syömiselle.

Parents are aware that they are role models of food consumption for their children. However, their own eating habits aren’t necessarily as healthy as they would want to model for their child. In addition, concerns have been identified among parents about children's use of sugary foods and drinks (SFDs). Because of this, parents may intentionally avoid unhealthy modeling of SFD consumption and consume these foods in secret from their child. A behavior that is called parental secretive eating (PSE) in present study.

This thesis consists of a literature review discussed here and an article manuscript that will be published later. First aim of the literature review was to investigate how PSE can be integrated into the home food environment. The second aim of literature review was to assess whether PSE has potential positive or negative effects on a child's development of healthy eating habits. The third aim was to investigate whether PSE could be more commonly observed in mothers or fathers. To achieve these aims, I delved into international studies on the associations between home food environment and children's eating habits because, to my best knowledge, there are no prior studies of PSE anywhere.

The present literature review indicates that PSE could be integrated into the social home food environment and food parenting practices that control child’s food consumption. Both potential positive (e.g. healthy modeling) and negative effects (e.g. availability of SFDs at home) on child’s development of healthy eating habits were identified. Based on research of parenting roles worldwide and food consumption among Finnish women and men, PSE may be detected both in mothers and fathers.

This literature review confirmed the existence of a research gap in the domain of home food environment for PSE, as no studies on PSE were identified. However, further research is needed, as the PSE may have both positive and negative influences on the development of healthy eating habits in children. In the future, it should be studied, how common PSE is among parents of preschoolers. Additionally, it is important to examine if there is an association between PSE and child’s SFD consumption. The second part of this thesis, the article manuscript, addresses these gaps by examining the prevalence of PSE of SFDs among Finnish parents of 3-6-year-olds, associations between PSE and SFD consumption in families, and parental reasons for PSE, using baseline data of DAGIS-intervention conducted in autumn 2017.