Lastensuojelulaitosten kurikäytännöt oikeusasiamiehen tarkastuspöytäkirjoissa

Abstract

Eräs eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävä ylimpänä laillisuusvalvojana on valvoa lastensuojelun sijaishuollon järjestämistä. Tämän maisterintutkielman tutkimustehtävänä on ollut selvittää sitä, miten oikeusasiamiehen tarkastuspöytäkirjoissa puhutaan lastensuojelulaitosten kurikäytännöistä. Tämän tutkielman teoreettisena viitekehyksenä olen käyttänyt Foucault´n käsityksiä kurista, vallasta ja hallinnasta. Tutkimusaineisto on julkinen dokumenttiaineisto, jonka olen valinnut eduskunnan oikeusasiamiehen www-sivuilta. Aineisto koostuu kahdeksasta viimeisimpinä julkaistuista tarkastuspöytäkirjoista, kyseessä olevat tarkastukset on toteutettu vuonna 2018 tai sen jälkeen. Tarkastuspöytäkirjojen rakenne muistuttaa toisiaan, mutta tarkastusten laajuuksissa on ollut eroja. Tarkastuspöytäkirjat ovat pituudeltaan 10–110 sivun mittaisia, aineiston kokonaissivumäärä on 465. Aineiston analyysiin olen käyttänyt diskurssianalyysia. Aineistosta on löydettävissä kolme eri positiota, sijoitettujen lasten positio, laitoksen työntekijöiden positio ja eduskunnan oikeusasiamiehen positio. Tarkastuspöytäkirjojen mukaan lapset ovat kuvanneet kurikäytäntöjä tyypillisesti ankarina, itseään vahvasti alistavina toimintoina. Laitosten työntekijät ovat perustelleet laitosten toimintatapoja yleensä lasten ja henkilökunnan turvallisuudella sekä pyrkimyksellä vaikuttavaan sijaishuoltoon. Tarkastuspöytäkirjoissa oikeusasiamies on arvioinut kurikäytäntöjen laillisuutta ja hyväksyttävyyttä. Aineiston analyysin perusteella voi sanoa, että monessa laitoksessa on vallinnut ylivallan tila.