Motoristen taitojen arvioiminen ja motorisen oppimisen vaikeuksien tunnistaminen alakouluissa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten luokanopettajat ja alakouluissa työskentelevät erityisopettajat tuntevat ja tunnistavat motorisen oppimisen vaikeudet ja miten he arvioivat omien oppilaidensa motorisia taitoja. Motorisen oppimisen vaikeuksilla on selkeä yhteys tarkkaavaisuusvaikeuksiin ja muihin oppimisvaikeuksiin. Ongelmien tunnistaminen olisi tärkeää, että oppilaille osattaisiin antaa oikeanlaista tukea ja pystyttäisiin ehkäisemään vaikeuksien päällekkäistymistä. Maailmalla motorisen oppimisen vaikeudet tunnetaan heikosti, mutta Suomessa asiaa ei ole tutkittu. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselynä. Kyselyyn vastasi 37 luokanopettajaa ja erityisopettajaa. Aineistoa kuvailtiin tunnusluvuin ja tilastollisina menetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja X²-riippumattomuustestiä sekä Kruskal-Wallisin -testiä. Tutkimuksen perusteella opettajilla on melko hyvin tietoa motorisen oppimisen vaikeuksista. Perustiedot aiheesta oli saatu jo koulutuksessa ja lähes kaikki vastaajat olivat hankkineet lisää tietoa opettajaksi valmistumisensa jälkeen. Opettajat pitivät motorisen oppimisen vaikeuksien tunnistamista tärkeänä ja arvioivat oman osaamisensa siihen nähden matalammaksi. Erityisluokanopettajat kokivat motorisiin taitoihin ja niiden arviointiin liittyvän osaamisen erityisen tärkeänä. Omien oppilaidensa motorisia taitoja ilmoitti arvioivansa 73 prosenttia vastaajista. Opettajat haluaisivat käyttää motoristen taitojen arviointiin arviointimenetelmiä, mutta vain harva niitä kuitenkaan käytti. Aiheeseen liittyvissä koulutuksissa käyneet luottivat eniten osaamiseensa.