Show simple item record

dc.contributor.authorErola, Vesa
dc.date.accessioned2008-01-08T08:17:41Z
dc.date.available2008-01-08T08:17:41Z
dc.date.issued2001
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:856496
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9252
dc.description.abstractVesa Erola. 2001. Voimaharjoittelun akuutit ja pitkäaikaiset neuromuskulaariset ja kardiovaskulaariset vasteet keski-ikäisillä ja ikääntyneillä miehillä. Liikuntafysiologian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos. 79 s. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten lihasten voimantuotto-ominaisuudet kehittyvät puolen vuoden voimaharjoitusjakson aikana keski-ikäisillä ja ikääntyneillä miehillä ja onko tässä kehityksessä ikäryhmittäistä eroa. Toisena tarkastelun kohteena oli lihaksiston väsyminen ja adaptoituminen akuuttiin voimaharjoituskuormitukseen. Akuuttien voimaharjoituskuormitusten yhteydessä mitattiin myös sydän- ja verenkiertoelimistön vasteita ja tutkittiin niiden akuuttia ja kroonista adaptaatiota voimaharjoittelun seurauksena. Tutkimukseen osallistui kahdeksantoista 30-4S-vuotiasta (M 30-45, keski-ikä 38 ± S v) ja kymmenen 60-70- vuotiasta (M 60-70, keski-ikä 64 ± 4 v) miestä. Koehenkilöt olivat liikunnallisesti aktiivisia, mutta heillä ei ollut kenelläkään aikaisempaa voimaharjoittelutaustaa. Koehenkilöt harjoittelivat kuntosalilla kaksi kertaa viikossa 21 viikon ajan. Voimaharjoitus oli hermostollis-hypertrofista. Jokaista harjoitetta tehtiin 5-20 toistoa/sarja. Sarjoja oli 2-5 harjoitetta kohti. Harjoittelussa käytetyt kuormat kasvoivat tutkiinuksen edetessä. Harjoituskuorma vaihteli koko jakson aikana 40-80 % välillä kullekin harjoitteelle määritetystä yhden toiston maksimista (1 RM). Harjoittelun edetessä ohjelmaan kuului myös nopeusvoima tyyppisiä harjoitteita. Koehenkilöiltä mitattiin reiden isometrinen bilateraalinen maksimivoima ja maksimi iEMG:t oikean jalan vastus lateralis (VLO) - ja vastus medialis (VMO) -lihaksista sekä vasemman jalan vastus lateralis (VL V) - Iihaksesta. Lisäksi mitattiin konsentrinen bilateraalinen maksimikuorma (1RM). Muiksi perusmuuttujiksi valittiin kehonpaino ja rasva %, systolinen ja diastolinen verenpaine, syke ja seerumin CK-aktiivisuus. Perusmuuttujat mitattiin viisi kertaa tutkimusjakson aikana. Akuuteissa voimaharjoituskuormituksissa mitattiin reiden isometrinen bilateraalinen ojennusvoima ennen ja jälkeen kuormituksen, kuormitussarjojen ja palautusjaksojen aikaiset maksimisykkeet, seerumin CK-aktiivisuus ennen ja jälkeen (heti ja kaksi päivää) kuormituksen sekä subjektiivinen tuntemus (RPE-asteikko). Akuuttikuormitukset olivat ennen (akuutti 0) ja jälkeen (akuutti 6) voimaharjoitusjakson. Voimaharjoitusjakson seurauksena isometrinen maksimivoima kasvoi ryhmällä M 30-45 22 % (2258 ± 487 vs. 2699 ± 370 N, p<O.OOI) ja ryhmällä M 60-70 20 % (2011 ± 329 vs. 2371 ± 406 N, p<O.OI). Ryhmän M 30-45 VMO -lihaksen isometrisen supistuksen aikainen iEMG aktiivisuus kasvoi 19 % (p<O.OI). Vastaavan lihaksen iEMG aktiivisuus kasvoi ryhmällä M 60-70 40 % (p<O.OOI). YLO -lihaksen iEMG aktiivisuus kasvoi ryhmällä M 30-4526 % (p<0.05) ja ryhmällä M 60-70 29 % (p<O.OOI). YLV -lihaksen aktiivisuus kasvoi ryhmällä M 30-45 19 % (p<0.05). Ryhmän M 60-70 vastaavan lihaksen iEMG aktiivisuus kasvoi 30 % (p<O.OOI). Voimaharjoitusjakson aikana konsentrinen 1 RM kasvoi ryhmällä M 30-45 21 % (184 ± 29 vs. 228 ± 29 kg, p<O.OOI) ja ryhmällä M 60-70 22 % (143 ± 67 vs. 172 ± 81 kg, p<O.OOI).Sydän- ja verenkiertoelimistön lepomuuttujista ainoastaan ryhmän M 60-70 systolisen lepoverenpaineen 9 % lasku (149 ± 21 vs. 135 ± 16 mmHg) oli tilastollisesti merkitsevä (p<0.05). Molempien akuuttien voimaharjoituskuormitusten seurauksena isometrinen maksimivoima laski tilastollisesti merkitsevästi molemmilla ryhmillä (p<O.OOI). Akuutissa 0 ei tapahtunut tilastollisesti merkitseviä isometrisen supistuksen aikaisissa lihasten maksimi iEMG arvoissa. Akuutissa 6 ryhmän M 30-45 mitattujen lihasten iEMG aktiivisuudet laskivat isometrisessä maksimisupistuksessa verrattuna ennen kuormitusta mitattuihin aktiivisuuksiin. VLO -lihaksen aktiivisuus laski 11 % ( p<O.OS) ja YL V -lihaksen aktiivisuus laski 8 % (p<0.05). YLO - ja VL V -lihasten aktiivisuuden prosentuaalinen muutos kuormituksen jälkeen erosi tilastollisesti merkitsevästi ryhmien välillä (p<0.05). Molemmat akuutit voimaharjoituskuormitukset kohottivat tilastollisesti merkitsevästi kummankin ryhmän veren laktaattipitoisuutta (p<O.OOI), sydämen sykettä (p<O.OOI) ja heti rasituksen jälkeistä seerumin CK -aktiivisuutta (p<0.05-0.01). Tiivistetysti voidaan todeta, että 21 viikon pituinen voimaharjoittelujakson seurauksena sekä isometrinen maksimivoima että konsentrinen 1 RM kasvoivat merkittävästi keski-ikäisillä ja ikääntyneillä miehillä. Samalla lihasten neuraalinen maksimiaktivaatio parani molemmilla koeryhmillä. Täten ikä ei siis ole este voimantuoton eikä lihasten neuraalisen maksimiaktivaation harjoitettavuudelle. Akuutissa voimaharjoituskuormituksessa ikääntyneet ihmiset eivät pystyneet maksimaalisesti aktivoimaan lihaksiaan ennen kuormitussarjoja, sillä kuormitussarjojen jälkeinen lihasaktiivisuus oli suurempi kuin ennen kuormitusta. Tämä ominaisuus säilyi myös voimaharjoitusjakson jälkeen. Sitä vastoin nuoremmat ihmiset pystyivät voimaharjoitusjakson ansiosta lihasten maksimaaliseen aktivointiinjo ennen kuormitussarjojaja he pystyivät myös kuormittamaan itseään enemmän kuormitussarjojen aikana. Tästä oli osoituksena alentunut lihasaktiivisuus kuormitussarjojenjälkeen. Pidempikestoisella voimaharjoittelujaksolla näyttäisi olevan myös positiivisia vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistön terveydentilaan, mikä ilmeni mm. alentuneena systolisena lepoverenpaineena.fi
dc.format.extent79 lehteä.
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othervoimantuotto
dc.subject.otherlihasvoima
dc.titleVoimaharjoittelun akuutit ja pitkäaikaiset neuromuskulaariset ja kardiovaskulaariset vasteet keski-ikäisillä ja ikääntyneillä miehillä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-2001856496
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntabiologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biology of Physical Activityen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLiikuntafysiologiafi
dc.contributor.oppiaineExercise Physiologyen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi5011
dc.subject.ysovoimaharjoittelu
dc.subject.ysokeski-ikäiset
dc.subject.ysomiehet
dc.subject.ysolihakset
dc.subject.ysoverenkiertoelimet
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record