Sijaishuollon työntekijöiden ja nuorten vuorovaikutusosaaminen hatkaamisen jälkeisissä vuorovaikutustilanteissa : lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä

Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli kuvata lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä sijaishuollon työntekijöiden ja nuorten vuorovaikutusosaamisesta hatkaamisen jälkeisissä vuorovaikutustilanteissa. Kokemusasiantuntijat ovat yli 18-vuotiaita lastensuojelun kehittämistyötä tekeviä aikuisia, jotka ovat nuoruudessaan hatkanneet sijaishuoltopaikasta. Hatkaamista ja hatkaamisen jälkeisiä vuorovaikutustilanteita tarkasteltiin tässä tutkielmassa konfliktivuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteeseen vastattiin kahden tutkimuskysymyksen avulla, jotka ovat 1) millaisia näkemyksiä kokemusasiantuntijoilla on sijaishuollon työntekijöiden ja nuorten välisistä vuorovaikutustilanteista hatkaamisen jälkeen? ja 2) millaista vuorovaikutusosaamista sijaishuollon työntekijät ja nuoret tarvitsevat hatkaamisen jälkeisissä vuorovaikutustilanteissa kokemusasiantuntijoiden mukaan? Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmä oli narratiivinen haastattelu ja tutkimuksessa haastateltiin kuutta lastensuojelun kokemusasiantuntijaa. Analyysimenetelmä oli konstruktivistinen ankkuroitu teoria, jonka avulla kehitettiin hatkaamisen jälkeisiä vuorovaikutustilanteita sekä näissä tilanteissa tarvittavaa vuorovaikutusosaamista kuvaava teoreettinen jäsennys. Tulokset osoittavat, että hatkaamisen jälkeisissä vuorovaikutustilanteissa nähdään haasteita, jotka ovat käytänteiden joustamattomuus, vastakkainasettelu, kielteiset tunteet ja suhtautuminen sekä yhteisen ymmärryksen puute. Näihin haasteisiin vastataan ja näitä haasteita pyritään hallitsemaan tietoon ja käytännön asioihin keskittyvässä, välttelevässä ja satuttavassa vuorovaikutuksessa. Kokemusasiantuntijoiden näkemysten mukaan vuorovaikutusosaaminen hatkaamisen jälkeisissä vuorovaikutustilanteissa tukee nuoren toimijuutta, mahdollistaa vuorovaikutustilanteeseen mukautumisen sekä rakentaa yhteistä ymmärrystä ja turvallista ilmapiiriä. Hatkaamista käsittelevissä vuorovaikutustilanteissa korostuu työntekijän vuorovaikutusosaaminen, koska työntekijällä on ammatillinen velvollisuus ja vastuu tukea nuoren hyvinvointia ja kehitystä. Vuorovaikutusosaaminen nähdään kuitenkin vuorovaikutuksessa rakentuvana, sillä vuorovaikutus voi tukea nuoren toimijuutta ja kehittää nuoren ja työntekijän vuorovaikutusosaamista. Tutkimuksen tuloksista voisi olla hyötyä erilaisten työkalujen, esimerkiksi paluuhaastatteluiden tai ammattilaisille suunnattujen, paluutilanteita käsittelevien ohjeistusten laatimisessa.