Ikääntyneiden yksinäisyys teorioiden valossa

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan ikääntyneiden yksinäisyyttä teorioiden valossa ja kiinnostuksen kohteena on yksinäisyyden kokemukset sekä syyt sen taustalla. Yksinäisyys on ajankohtainen ilmiö, jolla voi olla paljon negatiivisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja ikääntyneiden yksinäisyys onkin ollut yksi ajankohtainen huolenaihe. Tämä tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa aineisto koostuu kymmenestä vertaisarvioidusta tutkimusta painottuen pääosin Pohjoismaihin, mutta mukana on myös yksi kanadalainen ja yksi australialainen tutkimus. Aineiston analyysissa on hyödynnetty yksinäisyyden teoreettista viitekehystä sekä yksinäisyysteorioita, joita on psykodynaaminen, eksistentiaalinen, kognitiivinen sekä interaktionistinen. Yksinäisyysteorioiden myötä yksinäisyyttä voidaan tarkastella eri lähtökohdista käsin ja sitä kautta yksinäisyyttä voi myös paremmin ymmärtää. Tutkielman tavoitteena on saada kattava kuva ikääntyneiden yksinäisyyden kokemuksista. Tutkimusaineiston analyysin kautta aineistosta muodostui kuusi eri teemaa, jotka kuvaavat yksinäisyyden kokemuksia sekä syitä sen taustalla. Teemat ovat yksinäisyys ja sosiaaliset suhteet, yksinäisyys ja toimintakyky, yksinäisyys osana omaa persoonaa tai menneisyyttä, yksinäisyys ja ajan rooli, yksinäisyys ahdistavana, negatiivisena tunteena sekä yksinäisyys vapautena, positiivisena tunteena. Ikääntyneet kokevat yksinäisyyden negatiivisesti, johon liittyy tunteita muun muassa syrjäytymisestä, masennuksesta, surullisuudesta ja turvattomuudesta. Yksinäisyys liitetään kuitenkin myös osaksi omaa persoonaa tai menneisyyttä ja sillä on yhtymäkohtia aikaan ja paikkaan. Lisäksi toimintakyvyn ja terveyden heikkeneminen sekä sosiaalisten suhteiden muutokset vaikuttavat yksinäisyyden syntyyn ja sen kokemiseen. Yksinäisyyttä ei kuitenkaan koeta vain negatiivisesti, vaan siinä nähdään olevan myös positiivisia puolia, kuten vapauden tunteita. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että ikääntyneiden yksinäisyys näyttäytyy monimuotoisena ilmiönä ja osittain myös haastavana kokemuksena kuvailla. Yksinäisyyden lähtökohtien ja kokemusten ymmärtäminen voi edistää myös ammattilaisten keinoja auttaa yksinäisyydestä kärsiviä ja tärkeänä lähtökohtana tässä voidaan nähdä olevan asiakkaiden kuunteleminen, minkä kautta myös yksilöllisiä auttamiskeinoja voidaan löytää. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kohdataan paljon yksinäisyyttä, minkä takia sen huomioiminen, ennaltaehkäiseminen sekä tunnistaminen ja yksinäisyydestä kärsivien auttaminen on tärkeää.