Kuukautiskiertoon mukautetun vs. perinteisen kestävyysharjoittelun vaikutukset veren rasva-arvoihin ja kehon rasvamassaan

Kuukautiskierron aikaiset hormonipitoisuuksien vaihtelut aiheuttavat kuukautiskierrolle ominaiset vaiheet. Kuukautiskierron mukana tulevat vaihtelut saattavat vaikuttaa hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan sekä levossa että harjoittelun aikana. Estrogeeni- ja progesteronipitoisuuksien vaihteluiden vaikutusta tulee tutkia niin suorituskyvyn kannalta kuin terveyteen vaikuttavien tekijöiden vuoksi naisurheilijoilla sekä liikuntaa harrastavilla naisilla. Kuukautiskiertoon mukautetussa harjoittelussa tietyssä kierron vaiheessa painotetaan harjoittelun volyymia tai intensiteettiä suhteessa muihin kierron vaiheisiin. Korkeaintensiteettisen intervalliharjoittelun (HIIT) on todettu olevan tehokas keino kehittää maksimaalista hapenottokykyä sekä vähentää kehon rasvamassan määrää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, havaitaanko eroa kehonkoostumuksen sekä veren rasva-arvojen muutoksissa perinteisen kestävyysharjoittelun ja kuukautiskiertoon mukautetun kestävyysharjoittelun välillä. Tutkittavat jaettiin kolmeen eri ryhmään: kontrolliryhmä (n = 9), joka suoritti kestävyysharjoittelua tasaisesti koko jakson ajan (CON), luteaalivaiheen ryhmä (n = 10), joka painotti harjoittelua kierron luteaalivaiheeseen (LP) sekä follikulaarivaiheen ryhmä (n = 10), joka painotti harjoittelua kierron follikulaarivaiheeseen (FP). Tutkimukseen osallistui 29 naista (ikä 30,0 ± 4,2 vuotta, BMI 24,3 ± 2,9 kg/m2). Tutkittavat suorittivat 16 viikon harjoitusjakson, joka sisälsi 8 viikon kohtuukuormitteisen kestävyysharjoitusjakson (MIET) ja 8 viikon korkeaintensiteettisen inter-valliharjoitusjakson (HIIT). Kehonkoostumusta mitattiin kolmessa eri mittapisteessä bioimpedanssilla ja ympärysmitoilla (olkavarsi, vyötärö, lantio ja reisi) sekä kahdessa mittapisteessä DXA:lla. Veren rasva-arvot mitattiin kolmessa eri mittapisteessä paastoverinäytteestä kierron follikulaarivaiheessa. Ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin nonparametrisellä Kruskall-Wallisin testillä sekä LP- ja FP-ryhmien välisiä eroja kahden eri harjoitusjakson jälkeen Mann-Whitney U -testillä. Kontrolliryhmän sekä luteaali- ja follikulaarivaiheen ryhmien välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) BMI:n, vyötärönympäryksen, ja rasvamassan määrän muutoksessa. Tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,01) havaittiin ryhmien CON ja LP välillä vatsan alueen rasvamassan määrän muutoksessa. Kontrolliryhmällä muutokset rasvamassan määrässä sekä muissa kehonkoostumuksen muutoksissa olivat suurempia verrattuna luteaali- ja follikulaariryhmiin. Veren rasva-arvoissa tai niiden muutoksissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien tai mittapisteiden välillä. LP- ja FP-ryhmien välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero reiden ympärysmitan muutoksessa MIET-harjoitusjaksolla: LP-ryhmän reiden ympärysmitta pieneni (-0,4 cm) ja FP-ryhmän kasvoi (+1,7 cm). Tulosten perusteella perinteinen kestävyysharjoittelu voisi olla tehokkaampi keino vähentää kehon rasvamassaa 16 viikon harjoitusjakson aikana verrattuna kuukautiskiertoon mukautettuun kestävyysharjoitteluun. Myös luteaalivaiheeseen painotettu kestävyysharjoittelu aiheutti eroja ryhmien LP ja FP välillä MIET-jakson jälkeen. Lisää tutkimustietoa kaivataan etenkin eri ryhmien välisistä mahdollisista muutoksista sekä harjoittelun intensiteetin ja volyymin merkityksestä kuukautiskierron vaiheisiin painotetussa harjoittelussa.