Paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa

Abstract

Tämä arviointi on jatkoa kaksiosaiselle varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa ja toimeenpanoa tarkastelleelle arvioinnille, jonka Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi toteutti vuosina 2017–2019. Tällä arvioinnilla tuotettiin tietoa siitä, miten paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien päivitysprosessi etenee kunnissa ja yksityisillä palveluntuottajilla sekä varhaiskasvatusta tarjoavissa toimipaikoissa. Lisäksi selvitettiin, miten inkluusio ja lasten tuki toteutuvat varhaiskasvatuksen toimipaikoissa. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat varhaiskasvatuslakiin (540/2018) ja kansallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (Opetushallitus, 2022) pohjautuvia velvoittavia asiakirjoja, jotka ohjaavat varhaiskasvatuksen paikallista toteuttamista ja kehittämistä. Näiden asiakirjojen hyödyntäminen ja suunnitelmallinen noudattaminen ovat keskeisiä varhaiskasvatuksen laadun edistämiseksi. Tietoa paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien päivittämisestä ja toteuttamisesta kerättiin sähköisillä kyselyillä, jotka lähetettiin kuntien ja yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden päiväkodin johtajille ja henkilöstölle sekä perhepäivähoitajille. Vastaajat valittiin hyödyntämällä kolmiositteista otantaa. Kyselyt sisälsivät sekä monivalinta- että avokysymyksiä. Päiväkodin johtajien kyselyn vastausprosentti oli 50, päiväkotien henkilöstön 21 ja perhepäivähoitajien 40. Varhaiskasvatuksen lainsäädäntöön vuonna 2022 tehtyjen muutosten takia, varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat tuli päivittää. Arvioinnin mukaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaiset tavoitteet eivät toteudu kaikissa toimipaikoissa perusteiden edellyttämällä tavalla. Osassa toimipaikoista ei tiedonkeruuhetkellä ollut vielä käytössä päivitettyä paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa, jossa olisi huomioitu syksyllä 2022 voimaan astuneet muutokset varhaiskasvatuslakiin ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Useimmissa varhaiskasvatusta tarjoavissa toimipaikoissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden määrittämät sisällölliset tavoitteet toteutuvat hyvin, mutta osassa päiväkoteja ja perhepäivähoitoryhmiä tavoitteet toteutuvat kohtalaisesti tai heikosti. Tavoitteiden toteutumista edesauttoivat riittävät henkilöstöresurssit, motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilöstö sekä yhteinen keskustelu paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman jalkauttamisesta toimipaikan arkeen. Tavoitteiden toteutumista vastaavasti haastoivat kiire, yhteisen keskustelun puute sekä käytetyn käsitteistön epäselvyys. Tulosten pohjalta raportissa esitetään kehittämissuosituksia varhaiskasvatuksen kehittämisen tueksi. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria tulisi kehittää siihen suuntaan, että inkluusio nähtäisiin kokonaisvaltaisena ja koko toimintaa läpileikkaavana ajattelutapana. Toimipaikoissa tulisi myös varmistaa riittävä yhteinen keskustelu, jotta tavoitteet ja toimintatavat konkretisoituvat arjen tasolle. Lisäksi inkluusioon ja lasten tukeen liittyvää käsitteistöä tulisi avata koko henkilöstölle käytännön tasolla sekä ottaa huomioon toimipaikkojen paikalliset erityispiirteet.

This evaluation is an extension of the two-part evaluation that examined the introduction and implementation of the national core curriculum for early childhood education and care (ECEC), which was carried out by the Finnish Education Evaluation Centre in 2017–2019. The evaluation produced information on progress made in updating local ECEC curricula by municipalities and private service providers as well in units providing early childhood education and care. The evaluation also examined the realisation of inclusion and support for children in ECEC units. Local ECEC curricula are binding documents based on the Act on Early Childhood Education and Care (540/2018) and national core curriculum for ECEC (Finnish National Agency of Education, 2022), which guide the delivery and development of ECEC locally. The use of and systematic compliance with these documents are essential to improving the of the quality of ECEC. As a consequence of amendments made to the Act on Early Childhood Education and Care in 2022, the National core curriculum document and local curricula also had to be updated. Information on the renewal and implementation of local ECEC curricula was collected through electronic surveys sent to the heads and staff of municipal and private service providers as well as family day care providers. Respondents were selected using three-stage sampling. The surveys included both multiple choice and open-ended questions. The survey response rates were 50 % for the heads of day-care centres, 21 % for day-care centre staff and 40 % for family daycare providers. The evaluation found that the objectives set by the National core curriculum for ECEC are not realised in all the ECEC establishments. At the time of the data collection, some establishments did not yet have renewed local ECEC curriculum in which the amendments to the Act on Early Childhood Education and Carer and National core curriculum for ECEC that came into effect in autumn 2022 would have been taken into account. However, the respondents found that the content-related objectives set out in the National core curriculum are achieved well in most units providing ECEC. In some day-care centres and family daycare groups, however, the objectives are achieved moderately or poorly. Factors that promoted objective achievement included sufficient personnel resources, motivated and skilled personnel, and joint discussions on how the local early childhood education and care curriculum should be realised in the everyday life of the unit. Challenges to achieving the objectives were rush, lack of joint discussions and ambiguity of the concepts used. Based on the evaluation findings, the report gives recommendations aiming to support the development of early childhood education and care. The culture of ECEC should be developed towards increasingly seeing inclusion as a holistic and cross-cutting approach. The units should also conduct adequate joint discussions to translate the objectives and practices into concrete terms in daily life. In addition, concepts related to inclusion and support for children should be elucidated for the entire personnel at the practical level, accounting for the unit’s special local features.