Paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa

Tämä arviointi on jatkoa kaksiosaiselle varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa ja toimeenpanoa tarkastelleelle arvioinnille, jonka Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi toteutti vuosina 2017–2019. Tällä arvioinnilla tuotettiin tietoa siitä, miten paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien päivitysprosessi etenee kunnissa ja yksityisillä palveluntuottajilla sekä varhaiskasvatusta tarjoavissa toimipaikoissa. Lisäksi selvitettiin, miten inkluusio ja lasten tuki toteutuvat varhaiskasvatuksen toimipaikoissa. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat varhaiskasvatuslakiin (540/2018) ja kansallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (Opetushallitus, 2022) pohjautuvia velvoittavia asiakirjoja, jotka ohjaavat varhaiskasvatuksen paikallista toteuttamista ja kehittämistä. Näiden asiakirjojen hyödyntäminen ja suunnitelmallinen noudattaminen ovat keskeisiä varhaiskasvatuksen laadun edistämiseksi. Tietoa paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien päivittämisestä ja toteuttamisesta kerättiin sähköisillä kyselyillä, jotka lähetettiin kuntien ja yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden päiväkodin johtajille ja henkilöstölle sekä perhepäivähoitajille. Vastaajat valittiin hyödyntämällä kolmiositteista otantaa. Kyselyt sisälsivät sekä monivalinta- että avokysymyksiä. Päiväkodin johtajien kyselyn vastausprosentti oli 50, päiväkotien henkilöstön 21 ja perhepäivähoitajien 40. Varhaiskasvatuksen lainsäädäntöön vuonna 2022 tehtyjen muutosten takia, varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat tuli päivittää. Arvioinnin mukaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaiset tavoitteet eivät toteudu kaikissa toimipaikoissa perusteiden edellyttämällä tavalla. Osassa toimipaikoista ei tiedonkeruuhetkellä ollut vielä käytössä päivitettyä paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa, jossa olisi huomioitu syksyllä 2022 voimaan astuneet muutokset varhaiskasvatuslakiin ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Useimmissa varhaiskasvatusta tarjoavissa toimipaikoissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden määrittämät sisällölliset tavoitteet toteutuvat hyvin, mutta osassa päiväkoteja ja perhepäivähoitoryhmiä tavoitteet toteutuvat kohtalaisesti tai heikosti. Tavoitteiden toteutumista edesauttoivat riittävät henkilöstöresurssit, motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilöstö sekä yhteinen keskustelu paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman jalkauttamisesta toimipaikan arkeen. Tavoitteiden toteutumista vastaavasti haastoivat kiire, yhteisen keskustelun puute sekä käytetyn käsitteistön epäselvyys. Tulosten pohjalta raportissa esitetään kehittämissuosituksia varhaiskasvatuksen kehittämisen tueksi. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria tulisi kehittää siihen suuntaan, että inkluusio nähtäisiin kokonaisvaltaisena ja koko toimintaa läpileikkaavana ajattelutapana. Toimipaikoissa tulisi myös varmistaa riittävä yhteinen keskustelu, jotta tavoitteet ja toimintatavat konkretisoituvat arjen tasolle. Lisäksi inkluusioon ja lasten tukeen liittyvää käsitteistöä tulisi avata koko henkilöstölle käytännön tasolla sekä ottaa huomioon toimipaikkojen paikalliset erityispiirteet.