Jalkautuva S2-opettaja ja kouluyhteisö kielenoppimisen tukena: koulunkäynninohjaajina toimivien kokemuksia

Abstract

Tutkimuksessani kartoitan suomea toisena kielenä puhuvien koulunkäynninohjaajaopiskelijoiden kokemuksia työpaikalle jalkautuvasta S2-opettajasta sekä kouluyhteisön jäseniltä saadusta tuesta kielenoppimisessa. Tutkimuskysymykseni ovat : 1. Millaisia kokemuksia maahanmuuttotaustaisilla koulunkäynninohjaajaopiskelijoilla on työpaikalle jalkautuvasta S2-opettajasta? 2. Millaista kielellistä tukea he kokevat saavansa ohjaajiltaan ja muilta kouluyhteisön jäseniltä? Tutkimukseni sijoittuu toisen kielen oppimisen tutkimuksen kentälle ja kohdistuu erityisesti työelämän kielitaitotarpeisiin. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiokulttuurinen ja ekologinen näkökulma kielen oppimiseen. Vygotskyn (1978) sosiokulttuurisen oppimisen teorian keskeisimpänä ajatuksena on sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys tietojen ja taitojen oppimisessa. Van Lierin (2000, 2004) ekologinen lähestymistapa kielenoppimiseen korostaa yksilön ja yhteisön välisiä suhteita ja oppimisen kiinteää yhteyttä kielenkäytön fyysiseen todellisuuteen. Tutkimukseni on laadullista tutkimusta, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla viittä maahanmuuttotaustaista koulunkäynninohjaajaopiskelijaa. Haastatteluaineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla teemoittelun avulla. Analyysini perusteella S2-opettaja on koulunkäynninohjaajina toimiville merkityksellinen henkilö, joka on mahdollistanut ja tukenut työssä tarvittavan kielen oppimista. Haastateltavien kokemuksista jalkautuvalle S2-opettajalle muodostuu neljä erilaista roolia: ammattikielen oppimisen tuki ja oppimisen mahdollistaja, mutta myös kannustaja ja rohkaisija sekä turvallinen henkilö. Haastateltavat ovat saaneet kielellistä tukea omilta ohjaajiltaan ja muilta työyhteisön jäseniltä, mutta tuen laatu ja määrä on ollut vaihtelevaa, jopa niukkaa. Päällimmäisenä syynä tuen niukkuuteen mainitaan ohjaajien kiire ja työympäristön hektinen luonne. Haastateltavat kuitenkin tunnistavat kouluympäristön monipuoliseksi kielenoppimispaikaksi ja oppilaat hyviksi vuorovaikutuskumppaneiksi ja kielenkäytön mahdollistajiksi. Tämän tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa toisen kielen puhujien kielenoppimisen tukemisesta työelämässä sekä työelämään jalkautuvan kielituen toiminnasta, tarpeellisuudesta ja kehittämiskohteista. Tutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää myös ammatillisen koulutuksen ja kotoutumiskoulutuksen sekä työelämän välisen yhteistyön kehittämisessä.