Terveyteen liittyvään elämänlaatuun yhteydessä olevat tekijät sydäninfarktin sairastaneilla akuuttivaiheessa

Sydäninfarktin sairastaneilla terveyteen liittyvä elämänlaatu (HRQL) on usein alentunut. Alentunut itseraportoitu terveydentila sydäninfarktin jälkeen voi olla itsenäinen ennustava tekijä kuolleisuudelle, sydäntapahtumille, sairaalahoidon tarpeelle ja hoitokustannuksille. Terveyteen liittyvään elämänlaatuun vaikuttaminen edellyttää siihen yhteydessä olevien tekijöiden tunnistamista. Yhteydessä olevien tekijöiden tiedetään vaihtelevan alueellisesti maiden välillä. Myös mittausajankohdan tiedetään vaikuttavan yhteydessä oleviin tekijöihin. Akuuttivaiheessa terveyteen liittyvään elämänlaatuun yhteydessä olevia tekijöitä ei Suomessa ole tähän asti tutkittu. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää terveyteen liittyvään elämälaatuun yhteydessä olevia tekijöitä 15D-elämänlaatumittarilla akuutin sydäntapahtuman jälkeen. Tutkimusaineistona käytettiin EFEX-CARE (Effectiveness of Exercise Cardiac Rehabilitation) -tutkimuksessa vuosina 2011–2014 liikunnallisen sydänkuntoutukseen osallistuneiden tutkittavien alkumittauksia. Tutkittavina oli 95 sydäninfarktin sairastanutta, toimintakyvyltään NYHA-luokkiin I-II kuuluvaa säännölliseen kotiharjoitteluun kykenevää potilasta, joita ei ollut hoidettu sairaalahoitojakson aikana ohitusleikkauksella. Potilaat olivat keskimäärin 60,6-vuotiaita (± 11,5 v), miehiä (74 %) ja heidät oli hoidettu pallolaajennuksella (86 %). Akuuttivaiheen HRQL:n arvioimiseksi potilaat täyttivät 15D-elämänlaatukyselyn ennen sairaalasta kotiutumista. Aineiston tilastolliseen analyysiin käytettiin alustavissa analyyseissä Spearmanin korrelaatiokerrointa, One-way Anovaa ja Kruskal-Wallisin testiä sekä lopulliseen analyysiin lineaarista regressioanalyysiä enter-menetelmällä. HRQL:ään yhteydessä olevia tekijöitä tunnistettiin kolme: masentuneisuus, ikä ja sukupuoli. Mitä masentuneempi potilas oli, sitä alhaisempi HRQL oli (p<0.001). Mitä vanhempi potilas oli, sitä alhaisempi HRQL oli (p<0.001). Lisäksi miehet kokivat HRQL:n heikommaksi kuin naiset (p<0.05). Tekijät selittivät 35 % HRQL:n vaihtelusta. Masentuneisuus yksinään vastasi 81 %:sta mallin kyvystä selittää HRQL:ää. Masentuneisuus oli aineistossa voimakkaasti HRQL:ää heikentävä tekijä sydäninfarktin jälkeen: Yhden keskihajonnan suuruinen muutos depressioseulassa (5.29 pistettä) ylittää kliinisesti suurena pidetyn ± 0.035 suuruisen muutokseen HRQL:ssä, kun ikä ja sukupuoli pysyvät vakiona. Suomessa tulisi jatkossa tutkia erityisesti ahdistuneisuuden ja uupumuksen sekä sukupuolen yhteyttä sydäninfarktin sairastaneiden HRQL:ään. Masentuneisuuden pitkäaikaisten vaikutusten arvioimiseksi masentuneisuuden yhteyttä HRQL:ään tulisi seurata pitkittäistutkimuksissa. Kliinisessä työssä sydäninfarktin sairastaneiden masentuneisuuteen tulisi jatkossa kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa.