Literature in rational-choice terms : decision-focused literary analysis of the forking paths narratives Dark Matter and The Post-Birthday World
Abstract
In this doctoral thesis, I addressed the coordination problem between literary studies and game theory by investigating the ways in which the systematic study of decisions can contribute to the understanding of literature. While there have been attempts to connect the two fields (Brams 2012; Swirski 2007), the interactions between them have been limited and rather pessimistic (Lanham 1973), especially within the literary faculties.
Building on the work of game theorist Steven Brams (2012; 1994), who first identified the coordination problem, I committed to providing the so far under-represented point of view of a literature scholar. After a critical examination of previous studies that located nine concrete aspects of the coordination problem, I distilled them into three guidelines for studying literature in rational-choice terms. Committing to these guidelines, I employed a methodology that combined the decision theoretical frame-sensitive reasoning model (Bermúdez 2021) with diverse narratological toolboxes in the analysis of two micro-speculative narratives about the outcomes of a choice made by the protagonist (i.e., forking paths narratives): Blake Crouch’s Dark Matter (2016) and Lionel Shriver’s The Post-Birthday World (2007). First, I studied how focusing on the structural details of the literary narrative could enhance the understanding of the literary decision-making process, and secondly, I examined how focusing on the strategic structures of the plot could enrich the understanding of the narrative.
The results of the study showed that contra prior understanding according to which the decision-making process was solely a plot-level phenomenon, even highly intricate stylistic aspects participated in the construction of it. The results also showed that studying the strategic structures of the plot through game-theoretic modeling can provide a tool for addressing characters’ decision-making in a systematic way. While these results are promising, the restricted scope of this study cannot offer more than a starting point, and standardization of practices is an important next step to studying literature in rational-choice terms.
Tässä väitöskirjassa käsittelin kirjallisuudentutkimuksen ja peliteorian välistä koordinaatio-ongelmaa tutkimalla, miten päätöksenteon systemaattinen tarkastelu voi lisätä kirjallisuuden ymmärtämystä. Yrityksiä näiden kahden alan yhdistämiseksi on tehty (Brams 2012; Swirski 2007), mutta niiden välinen vuorovaikutus on ollut rajallista ja melko pessimististä (Lanham 1973), erityisesti kirjallisuustieteiden sisällä. Tukeuduin koordinointiongelman ensimmäisenä tunnistaneen peliteoreetikko Steven Bramsin (2012; 1994) työhön ja sitouduin tarjoamaan kirjallisuudentutkijan toistaiseksi aliedustetun näkökulman. Tarkasteltuani kriittisesti aiempia tutkimuksia paikansin yhdeksän koordinointiongelman konkreettista piirrettä ja purin ne kolmeksi ohjenuoraksi alojen yhteistyön koordinoimiseen. Näihin suuntaviivoihin sitoutuen yhdistin tarkastelussani päätösteorian ja narratologian välineistöä. Aineiston muodostivat Blake Crouchin tieteisromaani Pimeää Ainetta (2016) ja Lionel Shriverin parisuhderomaania Syntymäpäivän Jälkeen (2007). Teokset edustivat haarautuvien polkujen narratiivia, eli tarinatyyppiä, joka keskittyy päähenkilön tekemän valinnan seurauksiin. Tarkastelin sekä tyylillisten ja rakenteellisten piirteiden merkitystä päätöksenteon prosessin rakentumisessa että hyötyjä, joita juonen strategisen piirteiden hahmottamisesta saattaisi olla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei päätöksentekoprosessi rajaudu yksinomaan juonen tasolle, ja että peliteoria voi tarjota hedelmällisen välineen kirjallisuuden hahmojen päätöksenteon järjestelmälliseen tarkasteluun. Kirjallisuuden tutkimus päätösteoreettisesta näkökulmasta kaipaakin ensisijaisesti alojen välisten käytäntöjen standardoimista.
Tässä väitöskirjassa käsittelin kirjallisuudentutkimuksen ja peliteorian välistä koordinaatio-ongelmaa tutkimalla, miten päätöksenteon systemaattinen tarkastelu voi lisätä kirjallisuuden ymmärtämystä. Yrityksiä näiden kahden alan yhdistämiseksi on tehty (Brams 2012; Swirski 2007), mutta niiden välinen vuorovaikutus on ollut rajallista ja melko pessimististä (Lanham 1973), erityisesti kirjallisuustieteiden sisällä. Tukeuduin koordinointiongelman ensimmäisenä tunnistaneen peliteoreetikko Steven Bramsin (2012; 1994) työhön ja sitouduin tarjoamaan kirjallisuudentutkijan toistaiseksi aliedustetun näkökulman. Tarkasteltuani kriittisesti aiempia tutkimuksia paikansin yhdeksän koordinointiongelman konkreettista piirrettä ja purin ne kolmeksi ohjenuoraksi alojen yhteistyön koordinoimiseen. Näihin suuntaviivoihin sitoutuen yhdistin tarkastelussani päätösteorian ja narratologian välineistöä. Aineiston muodostivat Blake Crouchin tieteisromaani Pimeää Ainetta (2016) ja Lionel Shriverin parisuhderomaania Syntymäpäivän Jälkeen (2007). Teokset edustivat haarautuvien polkujen narratiivia, eli tarinatyyppiä, joka keskittyy päähenkilön tekemän valinnan seurauksiin. Tarkastelin sekä tyylillisten ja rakenteellisten piirteiden merkitystä päätöksenteon prosessin rakentumisessa että hyötyjä, joita juonen strategisen piirteiden hahmottamisesta saattaisi olla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei päätöksentekoprosessi rajaudu yksinomaan juonen tasolle, ja että peliteoria voi tarjota hedelmällisen välineen kirjallisuuden hahmojen päätöksenteon järjestelmälliseen tarkasteluun. Kirjallisuuden tutkimus päätösteoreettisesta näkökulmasta kaipaakin ensisijaisesti alojen välisten käytäntöjen standardoimista.
Main Author
Format
Theses
Doctoral thesis
Published
2023
Series
ISBN
978-951-39-9707-6
Publisher
Jyväskylän yliopisto
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9707-6Use this for linking
ISSN
2489-9003
Language
English
Published in
JYU Dissertations
Copyright© The Author & University of Jyväskylä