Sukupuolen luonne Judith Butlerin teoriassa : rakentuminen, uusiutuminen & purkautuminen

Abstract

Judith Butler on yksi aikamme merkittävimpiä vaikuttajia feministisen teorian ja sukupuolentutkimuksen alalla. Hänen teoriansa toimiessa pohjana valtavalle määrälle muuta tutkimusta onkin oleellista ymmärtää Butlerin käsitys sukupuolesta. Kuvaan tässä tutkielmassa Butlerin teoriaa sukupuolesta ja tarkastelen sitä kriittisessä valossa. Vien Butlerin teorian loogiseen päätepisteeseensä ja pyrin näin avaamaan sitä, mitä sukupuoli todella on.

Sukupuoli ei ole yksinkertainen kaksijakoinen, biologinen järjestelmä, vaan se on sosiaalisesti, diskursiivisesti muodostunut konstruktio. Sukupuoli on aktiivista toimintaa, performatiivista esitystä, jossa sukupuolen merkityksistä neuvotellaan toistamalla kulttuurisia rituaaleja ja toimintatapoja uusilla tavoilla. Sukupuoli tekee nykyisessä diskursiivisessa kehyksessämme ihmisestä kulttuurisesti ymmärrettävän toimivana yksilönä samalla rajoittaen tälle sallittuja ja mahdollisia toimintatapoja ja ruumiin tyylejä. Ruumis on merkittävä sukupuolisen vallan työkalu, ruumiin ollessa se perusta, jolla vastasyntynyt lapsi sukupuolitetaan ja jonka perusteella erilaisia kulttuurisia sukupuolinormeja aletaan toteuttamaan ja joiden noudattamista lapselta aletaan vaatia.

Miesvaltaista, rajoittavaa sukupuolinormistoa voidaan muuttaa kyseenalaistamalla olemassaolevia käsityksiä sukupuolen luonteesta ja osoittamalla nuo sosiaalisesti rakentuneet sukupuolikäsitykset parodian keinoin luonnottomiksi. Butler kuitenkin essentialisoi sukupuolen välttämättömäksi osaksi diskurssia, jähmettäen näin juuri niitä sukupuolisia valtasuhteita, joita hän on lähtenyt kritisoimaan ja purkamaan. Osoitan tämän essentialismin perusteettomaksi ja esitän sukupuolettoman yhteiskunnan mahdollisena, saavutettavissa olevana tulevaisuutena, jonka realisoitumisen Butler kieltää.

Esitän Butleria mukaillen, että sukupuoli on moninaisten valtasuhteiden joukon yhteistuotos, eikä sukupuolta täten voida purkaa ottamatta huomioon erinäisiä sortavia järjestelmiä, jotka siihen liittyvät. Käsittelen intersektionaalisuuden keinoin tätä valtasuhteiden moninaisuutta ja osoitan feministisen sukupuolinormeja purkavan projektin vaativan, että feminismi keskittyy laaja-alaisesti moninaiseen sortojärjestelmien verkkoon, ottaen huomioon niin rasismin, ableismin, kuin monet muutkin sortavat järjestelmät pelkän sukupuolen sijaan.