Sosioekonomisen aseman yhteys 6–18-vuotiaiden ylipainoisten ja lihavien lasten elämäntapainterventioiden tehokkuuteen

Lihavuus on kasvava maailmanlaajuinen ongelma, jonka perimmäisenä syynä ovat energiatasapainon häiriöt; energiaa saadaan enemmän kuin sitä kulutetaan. Negatiiviset muutokset energiatasapainoon liittyvissä tekijöissä johtuvat usein ympäristöllisistä ja sosiaalisista muutoksista, joihin vaikuttavat poliittiset päätökset eri sektoreilla. Yksilön mahdollisuus vaikuttaa omaan terveyteensä riippuu merkittävästi hänen sosioekonomisesta asemastaan, joka määritellään olevan ”ihmisen aineellisiin voimavaroihin ja niiden hankkimiseen tarvittaviin edellytyksiin liittyvien tekijöiden kokonaisuus”. Sosioekonominen asema vaikuttaa terveyteen lukuisilla eri tavoilla, ja perheen SES määrittää myös monia lapsen terveyteen liittyviä asioita, jotka kantavat tämän aikuisuuteen saakka. Esimerkiksi perheen korkeampi tulotaso on todettu olevan yhteydessä lapsen parempiin ruokailu- ja liikuntatottumuksiin. Korkeamman tulotason maissa, kuten Suomessa, lihavuuden on havaittu olevan käänteisessä yhteydessä sosioekonomisen aseman kanssa. Matalan tulotason maissa tilanne taas on päinvastainen, SES on suoraan yhteydessä lihavuuden esiintyvyyden kanssa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, onko sosioekonominen asema yhteydessä 6–18-vuotiaiden ylipainoisten ja lihavien lasten elämäntapainterventioiden tehokkuuteen. Elämäntapainterventiolla tarkoitetaan ravitsemus- tai liikuntatottumuksiin kohdistuvaa interventiota, kun taas tehokkuudella tässä yhteydessä viitataan intervention kykyyn vaikuttaa valittuun tulosmuuttujaan halutulla tavalla. Lisäksi tarkasteltiin millä eri tavoin yhteys ilmenee. Tiedonhaku tehtiin kolmeen tietokantaan: CINAHL, Medline (Ovid) ja Pubmed. Tutkielmaan valikoitui 6 vuosina 2011–2017 julkaistua tutkimusta, jotka tarkastelivat elämäntapainterventioita ja niiden tuloksia eri sosioekonomisen aseman ryhmien välillä. Tutkimusten interventiot olivat tehokkaita laskemaan painoindeksiä tai vähintään hidastamaan sen kasvua, mutta tulosten voimakkuus riippui tutkittavien sosioekonomisesta asemasta. Interventiot olivat tehokkaimpia korkean sosioekonomisen aseman tutkittaville, ja matalan SES:n osallistujat jättivät interventiot kesken muita useammin. Koulussa tehty liikuntainterventio oli kuitenkin tehokas kaventamaan terveyseroja, kun ohjelma suoritettiin matalan sosioekonomisen alueen koululaisille ja verrattiin korkean SES:n alueen koululaisiin. Analyysiin valituissa artikkeleissa oli tutkittu ryhmäkohtaisia eroja, ja kaikissa katsauksen tutkimuksissa oli havaittu sosioekonomisen aseman yhteys intervention tehokkuuteen. Kirjallisuuskatsaus lisäsi tietoa siitä, millä eri tavoin sosioekonominen asema voi olla yhteydessä elämäntapainterventioiden tehokkuuteen tai niissä mukana pysymiseen. Katsauksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa luotettavasti vaikuttaako SES elämäntapainterventioiden tehokkuuteen, sillä tiedonhaun kriteeristö salli mukaan vain tutkimukset, joissa SES on otettu mukaan analyysiin, minkä takia katsauksen tulokset kärsivät julkaisuharhasta.