Johdon ja työntekijöiden työuupumuksen diskursiivinen rakentuminen mediassa
Authors
Date
2023Copyright
© The Author(s)
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella ja analysoida tarkemmin työuupumuksen ympärille rakentuneita diskursseja. Aineistona käytettiin
Helsingin Sanomien julkaisuja yhdentoista vuoden ajalta, vuoden 2010 alusta koronapandemian yli. Uupumus valittiin tutkimuskohteeksi, sillä se on yleistynyt viime vuosina voimakkaasti ja vaikuttaa merkittävänä tekijänä työelämässä. Ennakkoluulot ja häpeä uupumuksen ja sen oireiden ympärillä vaikuttavat diskursseissa työuupumuksen ympärillä, joita pyrittiin tässä
tutkimuksessa kartoittamaan.
Tutkimuksessa havaittiin neljä päädiskurssia: Tehokkuus-, vähättely-, sankari- ja muutosdiskurssi. Kolme näistä neljästä diskurssista korosti tehokkuutta hyvinvoinnin edelle, mikä oli muutosdiskurssissa kääntynyt päinvastaiseksi. Muutosdiskurssissa haettiin muutosta juuri tälle tehokkuuden korostamiselle ja uupumisen vähättelylle. Tehokkuutta korostavat diskurssit olivat selkeästi vahvempia aineiston alkupuolella, kun taas muutosdiskurssi vahvistui aineiston loppupuolelle. Uupuminen nähtiin aineistossa kokonaisuudessaan
vakavasti otettavana ongelmana, mutta sen vähättely oli yleistä, etenkin juuri aineiston alkupuolella.
Oli selkeää, että diskurssit ovat muokkautuneet ja kehittyneet aineiston tarkastelemalla aikavälillä. Näissä diskursseissa voitiin havaita eroavaisuuksia diskursseissa, joita on rakentunut johtajien uupumuksen sekä toisaalta työntekijöiden uupumuksen välille. Johtajien uupumisen ympärille rakentui selkeästi enemmän vähäĴelydiskursseja sekä sankaridiskursseja, kun taas työntekijöiden uupumisen ympärillä havaittiin vahvemmin
uutosdiskursseja. Diskursseja analysoitiin lisäksi erikseen yksilön ja yhteisöjen näkökulmasta, ja myös tämä jako noudatteli johtajien ja työntekijöiden erottelua. Johtajien diskursseissa korostettiin enemmän yksilön näkökulmaa uupumisesta, kun taas työntekijöiden uupumisen yhteydessä nähtiin enemmän yksilön ja yhteisön vastuiden tasapainottamista.
...
Burnout is a factor in modern working life that has as many viewpoints as there are people. It can be experienced and seen in countless different ways, which can make it complicated to recognize. There is also a stigma surrounding burnout, which can cause shame or guilt for those who experience it. This can further amplify mental health problems, and this is why it is important to study and better understand the discourses around burnout.
This thesis will look at this growing phenomenon more closely from the viewpoint of those discourses. It is clear from the results that there are still major indicators that burnout would be seen as a shameful factor in an individual’s life. Efficiency is more respected than well-being, which was highlighted in three out of the four discourses that were found in the study. Regarding this, there was a clear difference between managers and workers when it came to seeing burnout as a valid form of threat to an individual’s health. Managers see burnout more as an individual problem that should be solved individually (in themselves but also in others), whereas workers more often take a broader approach to the issue. The workers were more likely to treat burnout at the community level and find solutions in organizational
structures than managers. They were also more eager to see change in working life, whereas managers were more likely to highlight the importance of individuals when it came to necessary changes (in themselves but also in
others).
As a whole, however, burnout was considered a major threat to one’s health, even though idealizing productivity over mental and physical health was common. Moreover, when burnout is seen as shameful, it is more common to
see certain groups of people as victims of it than others. Burnout is categorized based on gender, age, and profession as being more likely to cause harm or to
be considered a personal failure. When the right kinds of people go through burnout, it can even be considered heroic, which is contradictory to those discourses where burnout is considered shameful.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29676]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Maslachin yleisen työuupumuksen arviointimenetelmän (MBI-GS) rakenne ja pysyvyys: pitkittäistutkimus kuntoutusasiakkaiden keskuudessa
Mäkikangas, Anne; Hätinen, Marja; Kinnunen, Ulla; Pekkonen, Mika (Sosiaalilääketieteen yhdistys, 2012)Tämän pitkittäistutkimuksen tavoitteena on tarkastella Maslachin yleisen työuupumuksen arviointimenetelmän (MBI-GS) rakennetta ja sen ajallista pysyvyyttä. MBI-GS on kansainvälisesti tunnetuin ja käytetyin työuupumuskysely, ... -
Do intensified job demands predict burnout? How motivation to lead and leadership status may have a moderating effect
Lehtiniemi, Katariina; Tossavainen, Anni; Auvinen, Elina; Herttalampi, Mari; Feldt, Taru (Frontiers Media SA, 2023)Objectives: The aim of this longitudinal study was to investigate how intensified job demands (job-related planning demands, career-related planning demands, and learning demands) are associated with burnout. We explored ... -
Organisaation rakentuminen edunvalvontakentällä : organisaatiotutkimus Suomen lähi- ja perushoitajaliitosta
Korpi, Miika (2020)Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka Suomen lähi- ja perushoitajaliitto (SuPer) on muodostettu organisaationa. SuPerin rakentumista tarkastellaan organisaatioteorioiden lähtökohdista sekä organisaation sisäisten ... -
Longitudinal Patterns of Ethical Organisational Culture as a Context for Leaders’ Well-Being : Cumulative Effects Over 6 Years
Huhtala, Mari; Kaptein, Muel; Muotka, Joona; Feldt, Taru (Springer, 2022)The aim of this longitudinal study was to investigate the temporal dynamics of ethical organisational culture and how it associates with well-being at work when potential changes in ethical culture are measured over an ... -
Inklusiivinen johtaminen ylimmän johdon kokemana
Paulaharju, Marina (2023)Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin ylimmän johdon kokemuksia inklusiivisesta johtamisesta. Tutkimuksen käsitteellinen viitekehys on inklusiivinen johtaminen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Empiirinen ...