Työhön kiinnittyneisyyden ja elämänalueiden tasapainon profiilien yhteys elämän hyvinvointiin suomalaisen työväestön keskuudessa

Tutkimuksemme tavoitteenamme oli selvittää, millaisia työhön kiinnittyneisyyden sekä työn ja muun elämän tasapainon profiileja on havaittavissa suomalaisen työväestön keskuudesta, kun työhön kiinnittyneisyyttä kuvastavat työn merkityksellisyyden, organisaatioon juurtuneisuuden sekä johdon ja henkilöstön vastavuoroisuuden ja luottamuksen kokemukset. Lisäksi selvitimme, eroavatko nämä profiilit elämän hyvinvoinnin suhteen toisistaan ja jos eroavat, miten. Tutkimuksemme aineisto koostui MEANWELL-tutkimushankkeessa kerätystä suomalaista työväestöä koskevasta e- kyselyaineistosta (n = 1234), joka keräsi yhteen tutkittavia kolmelta eri työelämän sektorilta ja usealta toimialalta. Havaitsimme aineistossa K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla viisi erilaista työhön kiinnittyneisyyden ja elämänalueiden tasapainon profiilia: vaihtelevasti työhönsä kiinnittyneet (21 %), työssään vastavuoroisesti luottavat (21 %), työhönsä kiinnittymättömät (18 %), työhönsä kiinnittyneet ja elämänalueiltaan tasapainoiset (20 %) sekä elämänalueiltaan epätasapainoiset (20 %). Profiilit erosivat toisistaan elämän hyvinvoinnin suhteen siten, että yhtäaikaiset, myönteiset kokemukset vähintään kahdella työhön kiinnittyneisyyden sekä työn ja muun elämän tasapainon osa- alueella yhdistyivät korkeampaan elämän hyvinvointiin, kuten työhönsä kiinnittyneillä ja elämänalueiltaan tasapainoisilla. Puolestaan alhaiset kokemukset usealla osa-alueella yhdistyivät heikompaan elämän hyvinvointiin, kuten työhönsä kiinnittymättömillä ja elämänalueiltaan epätasapainoisilla. Tutkimuksemme valossa vaikuttaakin siltä, että elämän hyvinvoinnin kannalta olennaista on, kuinka työhön kiinnittyneisyyden sekä työn ja muun elämän tasapainon kokemukset yhdistyvät toisiinsa. Siten organisaatioissa tulisi tarkastella ihmistä ja hänen kokemuksiaan näillä osa-alueilla kokonaisuutena yksittäisiin tekijöihin keskittymisen sijaan.