Missä Huhtasuon asukkaat liikkuvat? : liikkumisympäristöt ja niiden kehittäminen

Yhdenvertaisuus on noussut tärkeäksi teemaksi liikunta-alalla ja liikkumisen yhdenvertaisuutta on ryhdytty tutkimaan järjestelmällisesti liikunnan eri sektoreilla. Yhdenvertaisilla liikkumismahdollisuuksilla on tärkeä ja merkittävä rooli erilaisten asuinalueiden asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Yhdenvertaista liikkumista pyritään edistämään muun muassa poliittisilla toimenpiteillä ja interventioilla. Usein laajemmalle väestölle suunnatuilla fyysistä aktiivisuutta edistävillä parannuksilla on kuitenkin tavoitteiden vastaisesti taipumus lisätä liikkumista eniten sosioekonomisesti paremmassa asemassa olevilla yksilöillä, jolloin eriarvoisuus kasvaa entisestään. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, missä ja miten Jyväskylän Huhtasuon asukkaat liikkuvat, kuinka sosioekonominen eriarvoisuus vaikuttaa huhtasuolaisten liikkumiseen sekä minkälaiset asiat koetaan Huhtasuolla liikkumista rajoittavina esteinä ja miten Huhtasuon liikkumisympäristöjä voitaisiin kehittää. Tutkimus oli kvantitatiivinen tapaustutkimus, jonka aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä Maptionnaire-paikkatietojärjestelmää hyödyntäen. Tutkimusaineisto kerättiin kahdessa osassa ja siihen vastasi yhteensä sata iältään 17–85-vuotiasta Huhtasuon asukasta. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS Statistics 26.0 -analysointiohjelmalla, jossa hyödynnettiin numeerisen aineiston analyysimenetelmiä, kuten prosenttilukuja, keskiarvoja, frekvenssejä ja ristiintaulukointia. Lisäksi avointen kysymysten analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelua, jossa aineisto järjestettiin tutkimuskysymyksistä muodostettujen aihepiirien ja teemojen ympärille. Tutkimukseen osallistuneista 76 prosenttia oli naisia ja 18 prosenttia miehiä. Ikäjakaumaltaan vastaajat painottuivat 31–40-vuotiaisiin. Yleisin koulutusaste vastaajilla oli toisen asteen tutkinto (44 %). Pääsääntöisesti vastaajat olivat palkkatyössä käyviä ja alimpaan tuloluokkaan kuuluvia. Liikkujatyypiltään suurin osa vastaajista oli hyötyliikkujia. Kevään, kesän ja syksyn tärkeimpiä liikkumispaikkoja olivat rakennetut liikuntapaikat, kuten liikunta- ja toimintapuistot sekä rakentamattomat luontoympäristöt, kuten metsät ja luontopolut. Talven tärkeimpiä liikkumispaikkoja olivat rakennetut liikuntapaikat, kuten liikuntapuisto ja siellä erityisesti hiihtoladut ja luistelukentät. Suosituimmat liikuntamuodot olivat kävely ja talvella myös hiihto. Eniten liikuntapaikkoihin kuljettiin vuodenajasta riippumatta kävellen ja niissä käytiin enimmäkseen yksin, perheen tai puolison kanssa. Vastaajien kokema turvattomuus liittyi muiden ihmisten arvaamattomaan käytökseen, rauhattomuuteen ja päihteiden käyttöön. Liikkumisen esteet liittyivät liikkumisympäristöjen käytön haastavuuteen ja talvikunnossapidon puutteeseen. Huonokuntoisten ja kehittämistä vaativien paikkojen kohdalla vastauksissa korostui liikkumisympäristöjen ja -paikkojen kunnostustarve, viihtyvyyden, siisteyden ja liikuntavälineiden puute sekä uusien liikuntapaikkojen rakentaminen. Tutkimus tuotti merkittävää tietoa Huhtasuon ja sen myötä lähiöiden asukkaiden liikkumismahdollisuuksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä liikkumista rajoittavista esteistä. Lisäksi tutkimustuloksia voidaan jatkossa hyödyntää lähiöiden liikkumisympäristöjen kehittämisen tukena.