Oppimisvaikeuksien ja tarkkaamattoman ADHD:n yhteydet sosiaaliseen toimintaan ja vuorovaikutukseen liittyviin ongelmiin kouluikäisillä : äitien ja opettajien näkemys

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaaliseen toimintaan ja vuorovaikutukseen liittyvien ongelmien (myöh. sosiaalisten ongelmien) esiintymistä ASEBA-arviointijärjestelmän TRF- ja CBCL- lomakkeilla lapsilla, joilla on lukemisen oppimisvaikeus (LV), matematiikan oppimisvaikeus (MV) tai opettajan arvioima tarkkaamaton ADHD (ADHD-t). Tässä Pro Gradu -tutkielmassa käytettiin Jyväskylän perheneuvolan ja Niilo Mäki Instituutin (NMI) ylläpitämän Lastentutkimusklinikan (LTK) kliinistä aineistoa. Tutkimuksen tarkoituksena oli (1) saada tietoa sosiaalisten ongelmien esiintymisestä ryhmissä LV, MV ja ADHD-t verrattuna suomalaiseen normiaineistoon, (2) tarkastella eroa arvioitsijoiden välillä sosiaalisten ongelmien arvioinnissa sekä (3) selventää lukemisen oppimisvaikeuden päälle kumuloituvien matematiikan ja tarkkaamattomuuden vaikeuksien vaikutusta sosiaalisten ongelmien esiintymiseen. Tutkimuksen aineistossa oli mukana kaikkiaan 349 peruskouluikäistä lasta, joista suurin osa oli 3. tai 4. vuosiluokalla. Ensin selvitettiin yhden otoksen t-testillä äitien arvioimien sosiaalisten ongelmien esiintymistä ryhmissä LV (n = 105), MV (n = 37) ja ADHD-t (n = 45) verrattuna normiaineistoon. Seuraavaksi tarkasteltiin samoissa ryhmissä riippuvien otosten t-testillä eroavatko äitien ja opettajien arviot sosiaalisten ongelmien määrästä. Viimeiseksi tarkasteltiin lukemisen oppimisvaikeuden päälle kumuloituvien häiriöiden merkitystä vertailemalla sosiaalisten ongelmien esiintymistä ryhmässä LV+MV (n = 89) verrattuna ryhmään LV sekä ryhmässä LV+MV+ADHD-t (n = 73) verrattuna ryhmään LV+MV riippumattomien otosten t-testillä sekä ristiintaulukoinnilla ja χ2 -testillä niin äitien kuin opettajienkin arvioimana. Tulokset osoittivat äitien arvioivan lapsillaan, joilla on oppimisvaikeus tai tarkkaamaton ADHD sosiaalisia ongelmia enemmän kuin normiaineiston äidit lapsillaan. Erityisesti matematiikan oppimisvaikeus oli yhteydessä suurempaan määrään sosiaalisia ongelmia. Opettajien ja äitien arviot erosivat toisistaan siten, että opettajat arvioivat sosiaalisia ongelmia olevan enemmän kuin äidit. Myös oppimisvaikeuksien ja tarkkaamattoman ADHD:n päällekkäisyyden havaittiin vaikuttavan sosiaalisten ongelmien esiintymiseen, mutta vaikutukset eivät olleet johdonmukaisia siten, että päällekkäisyys olisi aina lisännyt sosiaalisia ongelmia tai siten, että vaikutus olisi ollut samanlainen äitien ja opettajien arvioissa. Päällekkäisyyden merkitys näkyi lievästi äitien arvioissa isompana sosiaalisten ongelmien määränä matematiikan oppimisvaikeuden esiintyessä lukemisen oppimisvaikeuden kanssa päällekkäin. Opettajien arvioissa havaittiin tarkkaamattoman ADHD:n esiintymisen samanaikaisesti lukemisen ja matematiikan oppimisvaikeuksien kanssa lisäävän havaittujen sosiaalisten ongelmien määrää. Tiivistetysti voidaan todeta, että opettajien ja äitien arviossa korostuu matematiikan oppimisvaikeuden vaikutus ja opettajien arvioissa lisäksi tarkkaamattoman ADHD:n vaikutus sosiaalisten ongelmien esiintymiseen. Sen sijaan lukemisen oppimisvaikeus ei itsessään näyttäisi lisäävän sosiaalisia ongelmia. Olisikin tärkeää huomioida sosiaalisten ongelmien mahdollisuus lapsilla, joilla on oppimisvaikeuksia tai tarkkaamaton ADHD, jotta lasten kehitystä voitaisiin tukea mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.