Teoriaohjaava sisällönanalyysi Suomessa asuvien 20-29-vuotiaiden nuorten aikuisten turvattomuustekijöistä

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää nuorten aikuisten kokemuksia turvattomuutta tuottavista tekijöistä. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä inhimillisen turvallisuuden käsitteen avulla nuorten aikuisten turvattomuuden kokemuksia kohtaan ja tuottaa tietoa turvallisuuden edistämiseksi. Tutkin turvattomuuden aiheita tarkastelemalla nuorten aikuisten ilmaisemia pelkoja ja huolia, sillä niiden voidaan nähdä mittaavan turvattomuutta (Lahikainen ym. 1995). Tutkimuksessa toimii analyysimenetelmänä teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa turvallisuuden ja nuorten näkemyksien tarkastelu tutkimuksessa tapahtuu Pauli Niemelän (2000) laajenevan turvallisuuden turvallisuuskehikon avulla. Tutkimuksessa käytettävä laadullinen ryhmähaastatteluaineisto on saatu E2-tutkimuksen Nuorten hyvä elämä -tutkimushankkeelta. Aineisto on kerätty vuoden 2021 syksyn ja vuoden 2022 kevään aikana ennen Venäjän hyökkäämistä Ukrainaan. Aineistoksi valittuja ryhmähaastatteluja on yhteensä 12 ja osallistujat ovat Helsingin, Vaasan ja Oulun seudulla asuvia nuoria (n=82). Nuoret ovat taustaltaan 20–29-vuotiaita korkeakouluopiskelijoita, ammattikouluopiskelijoita, maahanmuuttajia ja tukipalveluiden piirissä olevia nuoria. Tutkimustulosten mukaan turvattomuustekijät koskevat laajasti elämän eri osa-alueita. Turvattomuutta tuottavat terveydellisen turvallisuuden näkökulmasta toimintakyvyn lasku voimavarojen puutteen vuoksi, yksin jääminen vaikeuksien kanssa sekä avunsaamisen ongelmat, sosiaalisen turvallisuuden kannalta menettämisen pelko, kiusaaminen, sosiaalisten suhteiden heikkeneminen digitalisaation myötä ja perheen perustamiseen liittyvät ongelmat, sosiaali- ja hyvinvointivaltiolliseen turvallisuuden kohdalla ulkoiset taloudellista tilannetta heikentävät päätökset ja epävarmuus taloudellisesta toimeentulosta sekä työn henkinen kuormitus, työelämään siirtymisen ongelmat sekä heikolta näyttäytyvät työmarkkinanäkymät, perinteisen turvallisuuden näkökulmasta väkivalta ja sen uhka sekä geopoliittiset kriisit, kulttuuris-humanistisen turvallisuuden kannalta eriarvoistuminen, vähemmistöihin kohdistuva syrjintä, rasismi sekä aatteellinen kiihkomielisyys ja poliittinen kahtiajakautuminen ja moderniin ekologiseen turvallisuuteen liittyen välinpitämättömät asenteet ilmastonmuutosta kohtaan.