Terveyttä, sääntelyä vai arvovalintoja : urheilijoiden puhdasta urheilua koskevien asenteiden muotoutuminen

Aiemman tutkimuksen perusteella on tiedossa, että urheilijat suhtautuvat puhtaaseen urheiluun ja dopingtestaukseen pääosin myönteisesti. Näihin asenteisiin vaikuttavia taustatekijöitä on tutkittu toistaiseksi vähän. Kirjallisuudessa on keskitytty dopingin käytölle altistaviin ja siltä suojaaviin tekijöihin. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat urheilijoiden puhdasta urheilua tukevien asenteiden muodostumiseen. Tutkielman aineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella Suomen urheilun eettisen keskuksen antidopingkoulutuksiin osallistuneilta urheilijoilta. Kysely toteutettiin ajanjaksolla 23.1.2023-28.2.2023. Kyselykutsun sai kaikkiaan 1056 urheilijaa ja näistä 283 (26,8 %) vastasi kyselyyn. Analyyseihin sisällytettiin 265 urheilijan vastaukset (53 % miehiä, ka ikä 25 v.). Vastaajien asenteita puhdasta urheilua kohtaan sekä näiden muotoutumista selvitettiin väittämillä, joihin vastaukset annettiin viisiportaisella Likertin asteikolla (1 täysin eri mieltä – 5 täysin samaa mieltä). Analyysejä varten vastaajat luokiteltiin yksilö- ja joukkuelajien edustajiin sekä kolmeen ikäryhmään. Lisäksi lajit luokiteltiin niiden pääominaisuuksien perusteella kuuteen luokkaan. Asenteiden muotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä selvitettiin pääkomponenttianalyysillä. Komponenttien, iän ja sukupuolen yhteyttä asenteisiin selvitettiin binäärisellä logistisella regressioanalyysillä. Muiden taustamuuttujien arvioinnissa käytettiin ristiintaulukointia sekä khiin neliötestiä. Tulosten perusteella urheilijoiden asenne puhtaaseen urheiluun on myönteinen. Pääkomponenttianalyysin perusteella aineistosta nousi esiin kolme komponenttia, jotka ovat terveysperusteisuus, arvoperusteisuus ja dopingtestausperusteisuus. Näistä komponenteista urheilijan vahva arvopohjainen ajattelu oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä myönteiseen asennoitumiseen kansalliselle ja kansainväliselle huipulle pääsemiseen ilman dopingaineita. Yli 25-vuotiaiden ikäryhmään kuuluminen taas oli yhteydessä kielteiseen asenteeseen. Lisäksi kansainvälisen huipun saavuttamiseen ilman dopingaineita suhtautui kielteisemmin yksilö-, voima- ja kestävyyslajien sekä kansallisen tason ja miesurheilijat. Tutkimuksen tulokset urheilijoiden myönteisestä asenteesta dopingtestaukseen ovat linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa. Näiden asenteiden muodostumiseen vaikuttajien tekijöiden tunnistaminen auttaa antidopingkoulutuksen järjestäjiä suunnittelemaan koulutusten sisältöjä ja painotuksia siten, että ne ovat urheilijoiden näkökulmasta vaikuttavia. Jatkossa tarvitaan tutkimusta siitä, kenen vaikutteesta, missä ikävaiheessa ja millä tavoin urheilijat omaksuvat kyseisten tekijöiden kautta asenteensa urheilun eettisiin teemoihin, kuten reiluun peliin ja puhtaaseen urheiluun.