Alakoulun 4. ja 5. luokan oppilaiden liiallinen internetin käyttö : yhteys itsearvioituun masennusoireiluun ja vertaissuhteisiin koulussa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten 4. ja 5. luokkalaisten liiallisen internetin käytön yhteyttä itsearvioituun masennusoireiluun sekä vertaissuhteisiin koulussa. Lisäksi tutkimus tarkasteli missä määrin itsearvioitu masennusoireilu ja koulun vertaissuhteet selittivät liiallista internetin käyttöä. Aiemman tutkimuskirjallisuuden mukaan liiallisella internetin käytöllä on havaittu yhteys vahvempaan masennusoireiluun sekä vähintään epäsuora yhteys heikompiin vertaissuhteisiin. Vaikka älylaitteita käyttävät yhä nuoremmat käyttömäärien kasvaessa jatkuvasti, on aihepiiriä koskeva tutkimus erittäin vähäistä alle 12-vuotiaiden osalta. Tutkimuksessa hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämän Kouluterveyskysely 2019:n aineistoa 4. ja 5. luokkalaisten osalta (N = 99632). Aineistoa analysoitiin keskiarvovertailuilla, korrelaatiokertoimilla, osittaiskorrelaatioilla sekä hierarkkisella regressioanalyysilla. Tutkimuksen tulosten mukaan alakouluikäisen liiallinen internetin käyttö oli yhteydessä vahvempaan masennusoireiluun (p < .001). Regressiomallissa masennusoireilun suurta yksittäistä selitysosuutta (p < .001) liiallisessa internetin käytössä voidaankin pitää tutkimuksen merkittävimpänä havaintona. Liiallisella internetin käytöllä havaittiin myös yhteys heikompiin vertaissuhteisiin koulussa (p < .001), mutta regressiomallissa vertaissuhteiden selitysosuus liiallisesta internetinkäytöstä oli kuitenkin lähes olematon (p = .063). Itsearvioidulla masennusoireilulla havaittiin yhteys heikompiin vertaissuhteisiin (p < .001), mikä osaltaan selittää vertaissuhteiden pientä selitysosuutta regressiomallissa ja näin ollen epäsuoraa yhteyttä liialliseen internetin käyttöön. Tutkimuksen tulokset myötäilevät pääosin aiempia tutkimuksia muista maista, antaen kuitenkin täysin uutta tietoa suomalaisten lasten osalta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että liiallisella internetin käytöllä on yhteys vahvempaan masennusoireiluun ja vertaissuhteilla on näissä prosesseissa merkittävä rooli. Koska kyseessä on tuore ilmiö, jonka mahdolliset negatiiviset seuraukset voivat olla niin yksilön elämään kuin kansanterveydelle erittäin merkittäviä, tarvitaan aiheesta kuitenkin lisää tutkimusta, jotta varhainen puuttuminen ja interventioiden kohdistaminen olisi tulevaisuudessa mahdollisimman onnistunutta.