Populaarimusiikin festivaalit muutoksessa

Maisterintutkielma käsittelee suomalaisten populaarimusiikin festivaalien kehitystä 2010-luvulla ammattimaistumisen, markkinaistumisen ja kansainvälistymisen näkökulmista. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, vertaileva tapaustutkimus ja sen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla keväällä 2022. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin menetelmänä laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimukseen osallistui neljä toisistaan poikkeavaa suomalaista pitkänlinjan populaarimusiikin festivaalia sekä yksi alan kattojärjestö. Tutkimusongelmana oli, millaista kehitystä populaarimusiikin festivaaleilla oli tapahtunut ammattimaistumisen, markkinaistumisen ja kansainvälistymisen osalta 2010-luvulla sekä mitkä tekijät kehitykseen olivat vaikuttaneet. Ammattimaistumisen osalta keskiössä oli mahdollinen palkatun tilapäisen työvoiman roolin kasvu suhteessa vapaaehtoistyöhön. Markkinaistumisen osalta keskeisiä teemoja olivat markkinaehtoisen ajattelun lisääntyminen ja festivaalitoimintojen yhtiöittäminen. Näiden lisäksi tutkittiin myös kaupallisten oheispalvelujen merkityksen kasvua sekä uutta kehityssuuntaa: suomalaisten festivaalien kansainvälisiä omistussuhteita. Kolmantena pääteemana keskityttiin suomalaisten populaarimusiikin festivaalien kansainvälistymiseen eri osa-alueilla: kansainväliseen artistihankintaan, festivaalien ylirajaiseen yhteistyöhön sekä kansainvälisen asiakashankinnan ja markkinoinnin merkitykseen. Tutkimuksen päätelmissä esitän, että festivaalien ja niiden tuotannollisten standardien kasvu ovat lisänneet tarvetta ammattilaisten ja tilapäisen työvoiman palkkaamiselle. Nämä tekijät ovat osaltaan vaikuttaneet myös suomalaisen tapahtuma-alan alihankintaketjun kasvuun ja kehittymiseen. Monipuolistuneen kulttuurialan koulutuksen takia alan osaajia on myös entistä paremmin saatavilla. Alan ammattimaistumisesta huolimatta vapaaehtoistyö ei näyttäisi olevan suomalaiselta festivaalikentältä poistuva ilmiö, vaan sitä on festivaalien toimesta myös kehitetty eteenpäin. Markkinaehtoinen ajattelu on tutkituilla festivaaleilla keskeisessä roolissa ja myös kaupallisten oheispalvelujen rooli osana kokonaisvaltaista festivaalikokemusta on kasvanut 2010-luvulla. Kansainväliset artistit ovat tärkeä osa tutkittujen festivaalien ohjelmistoja, ja festivaalien kansainvälisten yhteistyöverkostojen rooli on kasvanut. Verkostoja on hyödynnetty esimerkiksi taloudellisesti järkevien kiertuekokonaisuuksien rakentamisessa artisteille, mikä on mahdollistanut tunnettujen kansainvälisten artistien hankkimisen suomalaisille festivaaleille. On myös nähtävissä, että esimerkiksi artistien palkkioiden ja tuotannollisten kustannusten kasvu ovat aiheuttaneet festivaaleille haasteita ja kasvattaneet kustannuspaineita.