Älykellojen käyttäjien kokema teknostressi 1990-luvulla syntyneillä

Lisääntyneen teknologian käytön myötä on tullut esiin niin positiivisia kuin negatiivisia ilmiöitä. Yhtenä negatiivisena ilmiönä voidaan pitää teknostressiä, joka on käyttäjän kokemaa stressiä teknologian käytöstä. Teknologinen stressi voi aiheuttaa esimerkiksi ylikuormittuneisuuden, epävarmuuden ja turvattomuuden kokemuksia tai velvoitteen jatkuvasta tavoitettavana olosta (teknologian invaasio). Myös teknologian monimutkaisuus voi aiheuttaa käyttäjälleen stressiä. Toisaalta lisääntynyt ja kehittynyt teknologia on tuonut käyttäjilleen helpotusta ja lisäarvoa. Älylaitteet, kuten älykello ja -puhelin, ovat monella päivittäisessä käytössä. Älylaitteet mahdollistavat reaaliaikaisen oman elämän aktiivisuuden seuraamisen, esimerkiksi älykellojen sensoreiden avulla voidaan seurata ja mitata oman kehon toimintoja. Samalla älykellon ja sen lukuisten teknologisten ominaisuuksien käyttöön voi liittyä henkistä hyvinvointia häiritseviä tekijöitä. Älykello voi aiheuttaa käyttäjälleen stressiä. Älykellojen negatiivisia vaikutuksia ei ole juurikaan tutkittu aiemmin. Tämä laadullinen tutkimus koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja empiirisestä tutkimuksesta. Aineistonkeruussa käytettiin kyselylomaketta ja teemahaastattelua. Aineiston analysoinnissa taas hyödynnettiin luokittelua ja teemoittelua. Tässä tutkielmassa keskityttiin siihen, aiheuttaako älykello käyttäjälle teknostressiä, ja miten mahdollinen teknostressi ilmenee. Tutkielma rajattiin 1990-luvulla syntyneisiin, jotka ovat eläneet aikaa myös ennen teknologista aikakautta. Tutkimuksessa selvisi käyttäjillä ilmenneen älykellon käyttöön liittyen erilaisia negatiivisia tuntemuksia, joita he eivät itse kuitenkaan tunnistaneet tai tiedostaneet teknostressiksi, sillä älykellon käyttö koettiin lähtökohtaisesti myönteisenä asiana. Osa saattoi stressaantua älykellon keräämästä datasta. Tieto siitä, että unen laatu oli älykellon mielestä heikkoa tai leposyke oli korkealla, aiheuttivat käyttäjilleen stressiä. Suurin osa käyttäjistä ei käyttänyt älykelloa yöaikaan häiritsevien viesti-ilmoitusten takia. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että älykellon käyttäjät voivat torjua teknostressin syntymistä ennakolta. Yksityisyyden ja luotettavuuden näkökulmasta älykellon käyttäjistä suurin osa ei kokenut teknostressiä, vaikka älykellot saattavat kerätä käyttäjästään tietoa ympäri vuorokauden. Esimerkiksi älykellon tuotemerkin kotimaisuus yhdistettiin luotettavuuteen. Huomionarvoisena voidaan pitää sitä, etteivät käyttäjät pitäneet omia tietojaan niin arkaluontoisina, että tietojen mahdollinen väärinkäyttö olisi uhka yksityisyyden suojalle.