Oppivelvollisuuslain uudistuksen vaikutusten arvioiminen kausaalimallinnusta hyödyntäen
Tekijät
Päivämäärä
2023Tekijänoikeudet
© The Author(s)
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko vuoden 2021 oppivelvollisuuslain uudistuksella ollut vaikutusta nuorten opintojen jatkamiseen heti yhdeksännen luokan päätyttyä. Tutkimusongelmaa lähestytään kausaalipäättelyn keinoin. Tarkastelu kohdistuu niihin 2021 peruskoulun päättäneisiin nuoriin, jotka kuuluvat uudistuneen oppivelvollisuuslain piiriin. Heistä kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti ne nuoret, jotka historia-aineiston perusteella eivät todennäköisesti jatka opintoja heti 9. luokan päätyttyä.
Tässä tutkielmassa henkilön katsotaan jatkaneen opintoja, jos hän on ollut peruskoulun päättövuonna 20.9 kirjoilla lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, valmentavassa koulutuksessa tai lisäopetuksessa (10. luokka). Vuonna 2021 peruskoulun päättäneistä, oppivelvollisuuden piiriin kuuluvista nuorista, 1.7 % ei jatkanut opintoja heti yhdeksännen luokan jälkeen.
Tutkimusongelman tilanteessa kausaalimallinnuksessa tarvittavat vasteet ennustetaan logistisen regressioanalyysin avulla. Kun tarkastellaan kaikkia oppivelvollisuuden piiriin kuuluvia, peruskoulun vuonna 2021 päättäneitä 9. luokkalaisia, oppivelvollisuuslain uudistuksen keskimääräinen kausaalivaikutus koulutuksessa jatkamiseen on 0.6 prosenttiyksikköä. Eli opintojen jatkamisen todennäköisyys on noussut oppivelvollisuuslain uudistuksen myötä. Kun rajataan tarkastelu niihin henkilöihin, joiden todennäköisyys olla jatkamatta opintoja on historia-aineiston perusteella suurempi kuin 70 %, oppivelvollisuuslain uudistuksen keskimääräinen kausaalivaikutus on 22.1 prosenttiyksikköä.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29041]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Lokaalin regressiomallin sovittaminen järjestysasteikoisille muuttujille hyödyntäen aineiston augmentaatiota
Tanskanen, Jussi (2017)Ihmistieteissä tilastollinen tutkimusaineisto kerätään usein kyselylomakkeissa järjestysasteikollisten Likert-asteikollisten muuttujien avulla. Näin kerätty aineisto on karkeaa, eli todellinen havaintoavaruus on pyöristetty ... -
Opiskelija on OPS-uudistuksen kiintopiste
Maalampi, Jukka (Jyväskylän yliopisto, 2016) -
Kilpailun vääristyminen vai tarjonnan kurjistuminen? : diskurssianalyysi Yle-lain uudistuksen vaikutuksista Helsingin Sanomien kommenttipalstoilla
Koskinen, Juuso (2021)Verovaroin rahoitetun Yleisradio Oy:n uudet tekstimuotoiset palvelut mielletään kaupallisen median näkökulmasta alan kilpailutilannetta merkittävällä tavalla vääristäväksi tekijäksi. Euroopan komissiolle vuonna 2017 tehty ... -
Sote-uudistuksen aiheuttaman organisaatiomuutoksen vaikutus työhyvinvointiin hyvinvointialueella
Marttila, Vilma (2023)Tämä tutkimus on laadullinen sisällönanalyysi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän roolista hyvinvointivaltiossa ja Suomen hallintohistorian yhdestä isoimmasta reformista eli sote-uudistuksesta. Tutkimuskysymykseni ... -
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden subjektiivinen työhyvinvointi ja toimintamahdollisuudet sote-uudistuksen murrosvaiheessa
Harinen, Vilma; Mattila, Katariina (2024)Tässä Pro gradu- tutkielmassa tutkitaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia sote-uudistuksen murrosvaiheessa. Sote- uudistus eli sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus on yksi merkittävimmistä ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.