Yläkoulu neljään vuoteen : osallistujien kokemuksia pidennystä urheiluyläkoulukokeilusta
Abstract
Suomalaisessa yläkoulussa toteutettiin kokeilu, jossa urheilijat kävivät yläkoulun neljään vuoteen normaalin kolmen vuoden sijaan. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää nelivuotiseen urheiluyläkoulukokeiluun osallistuneiden urheilijoiden, heidän vanhempiensa sekä kokeilussa muulla tavoin suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olleiden, kuten valmentajien sekä koulun ja kaupungin edustajien kokemuksia kokeilusta urheiluun, koulunkäyntiin, hyvinvointiin ja palautumiseen sekä toteutukseen liittyen. Tavoitteena on myös selvittää, olisiko tämä potentiaalinen tapa tukea kaksoisuraa yläkouluvaiheessa, ja millaisia asioita on tärkeä huomioida tämänkaltaisen mallin toteuttamisessa.
Tutkimus toteutettiin yksilöhaastatteluin. Analyysimenetelmäksi valittiin laadullinen sisällönanalyysi kuvaamaan yksilöiden kokemuksia nelivuotisesta yläkoulukokeilusta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 13 tutkittavaa, joista urheilijoita, vanhempia sekä valmentajia oli kuusi, ja taustahenkilöitä (koulun henkilökunta, urheiluseura, kaupungin ja urheiluakatemian edusta-jat) seitsemän.
Yläkouluiässä panostaminen harjoitteluun ja kilpailemisen määrä usein kasvavat. Samalla koulunkäynnin asettamat vaatimukset lisääntyvät tuntimäärällisesti sekä sisällöllisesti, mikä vaatii myös tukitoimia koulun ja urheilun yhdistämiseen. Yläkoulun aikana kaksoisuran tukitoimien tavoitteena on, että nuori urheilija pystyy mahdollisimman sujuvasti yhdistämään koulunkäynnin, tavoitteellisen urheilemisen ja muun vapaa-ajan. Nuorelle olisi tärkeä syntyä hyvät valmiudet ja edellytykset urheilijan uralle sekä toisen asteen opintoihin. Vanhemmilla, koululla, urheiluseuralla, lajiliitolla, urheiluakatemialla ja muilla toimijoilla on merkittävä rooli nuoren urheilijan tukena kaksoisuran toteutuksessa ja kasvamisessa tasapainoiseksi sekä hyvinvoivaksi urheilijaksi.
Tutkittavien kokemukset kokeilusta vaihtelivat. Pidennetty yläkoulu mahdollisti korkeammat harjoitusmäärät ja paremman ajankäytön sekä urheiluun että kouluun, sekä lisäsi vapaa-aikaa. Kokonaiskuormituksesta, palautumisesta sekä sosiaalisista suhteista nousi esiin ristiriitaisia kokemuksia. Tutkimuksessa selvisi, että nelivuotinen urheiluyläkoulu nähtiin potentiaalisena tapana tukea nuorten urheilijoiden kaksoisuraa. Kokeilusta kävi ilmi lukuisia haasteita erityisesti organisointiin ja viestintään liittyen. Tämänkaltaisen mallin käyttöönotto vaatisi resurssien lisäämistä, viestinnän sekä suunnittelun parantamista ja muita toimenpiteitä.
Main Authors
Format
Theses
Master thesis
Published
2023
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306053513Use this for linking
Language
Finnish
Copyright© The Author(s)