“Ikinä ei voi olla täysin valmis” : autoetnografinen tutkimus opettajaksi kasvamisen polulta

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata opettajaopiskelijan kasvun polkua oman tarinani kautta. Tutkimuksessa tarkastellaan opettajaksi kasvua yksilöllisen kokemukseni kautta peilaten aiempaan tutkimukseen. Autoetnografinen tutkimus toteutettiin narratiivisia menetelmiä hyödyntäen. Aineisto koostui opettajaopintojeni aikana tuottamistani opiskeluteksteistä, jotka oli koottu PROpeen, opettajaopiskelijan kasvun kansioon. Täydentäväksi aineistoksi loin koosteen omista opintojen ulkopuolisista merkittävistä elämäntapahtumista, sillä opettajaopinnot eivät tapahdu tyhjiössä, vaan opettajaksi kasvuun vaikuttavat myös henkilökohtaisen elämän tapahtumat. Käytin tutkimuksessa narratiivista analyysia, jonka avulla tuotin aineistoni pohjalta uuden tarinan opettajaksi kasvamisen polustani. Uusi tarina on kuvattu visuaalisesti aikajanan muodossa. Merkitykselliset tapahtumat ja kokemukset kietoutuvat tutkimuskysymysteni ympärille ja lopputuloksena aikajanalle muodostui kuusi tapahtumaa/kokemusta, jotka ovat vaikuttaneet ammatilliseen kehittymiseeni ja minun opettajaksi kasvamisen matkaani. Tarinassani keskityttiin kokemuksiin ja tapahtumiin, jotka ovat olleet merkittäviä opettajuuteni rakentumisen ja ammatillisen kehittymiseni kannalta. Tarinani sisälsi erilaisia merkityksellisiä kehitysvaiheita, joita pyrin nostamaan ja jäsentämään ymmärtääkseni omaa oppimis- ja kehitysprosessiani. Kuvaan kehitysvaiheita nimillä: Innolla opintoihin, Ennakkokäsitykset murtuvat, Yhdessä tekeminen/oppiminen, Tauko opinnoista, Opettajuuteni vahvistuminen harjoitteluissa ja Ajatus jatkuvasta kehittymisestä.