Countering misinformation in the public sector

Misinformaatio on merkittävä haaste tehokkaalle julkisen sektorin viestinnälle, sillä se heikentää ihmisten luottamusta instituutioihin ja organisaatioihin ja voi näin vaarantaa yhteiskunnan yleiset toiminnot (Lee, Moore, & Hancock, 2023). Misinformaatiolla tarkoitetaan tapauksia, joissa valheellista tietoa jaetaan, mutta tiedon jakajan tarkoitus ei ole vahingoittaa, vaan hän tekee sen tiedostamattaan (Wardle, 2018, 3). Vaikka aiheesta on tehty aiempaa tutkimusta, täydentävää tutkimusta tarvitaan, jotta viranomaiset pystyvät paremmin torjumaan kohtaamaansa väärää tietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälainen ilmiö misinformaatio on julkisen sektorin viestinnän kontekstissa, ja siinä keskitytään erityisesti yhteiskunnan ja kansalaisten väliseen viestintään. Tämä laadullinen tapaustutkimus hyödyntää kansalaisten lausuntoja, jotka koskevat uutta digitaalisen identiteetin lainsäädäntöä Suomessa. Tarkoituksena on (1) selvittää, ilmeneekö kansalaisten lausunnoissa misinformaatiota ja (2) tunnistaa teemoja, joita kansalaiset liittävät lausuntoihinsa. Tutkimus omaksuu tulkinnallisen lähestymistavan ja hyödyntää induktiivis-deduktiivista temaattista analyysiä. Tutkimusaineisto koostui 491:stä keväällä 2022 kerätystä kansalaislausunnosta. Ainutlaatuinen typologia, joka erottelee väärän tiedon sen tyypin ja alkuperän perusteella, rakennettiin jotta misinformaatiota voidaan ymmärtää syvemmin julkisen sektorin kontekstissa. Tulokset osoittavat, että merkittävä osa (67 %, n=491) kansalaislausunnoista sisälsi misinformaatiota. Misinformaatiotyypeistä lausunnoissa havaittiin eniten ennenaikaisia johtopäätöksiä (eng. premature conclusions) ja totuudellisuuden arviointia (eng. truth judgment), joista molemmat on jaoteltu epävarman tiedon yläkategoriaan (eng. uncertain factual basis). Lisäksi havainnot paljastivat, että kansalaiset liittivät lausuntoihinsa pääasiassa negatiivisia ja kriittisiä aiheita. Tutkimuksessa tunnistettiin seuraavat teemat: mikrotasolla (1) muutosvastaisuus, (2) kontrolli ja vapauden menettäminen, mesotasolla (3) data- ja teknologiariskit, (4) julkisorganisaatiot, ja makrotasolla (5) demokratian heikkeneminen, (6) COVID-19 ja (7) julkinen talous. Teemojen ja misinformaatiotyyppien ristiinanalysointi osoitti, että COVID-19 ja julkisorganisaatioiden teemat sisälsivät eniten misinformaatiota. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä siitä, että misinformaatio on merkittävä haaste julkisella sektorilla, sekä korostavat viranomaisviestinnän merkitystä oikean tiedon välittämisessä läpinäkyvästi kansalaisille. Samalla tulokset tuovat esiin misinformaation mahdollisia haittoja julkisen sektorin viestinnän eri osa-alueille, etenkin luottamukselle ja demokratialle. Tuleva tutkimus voisi hyödyntää tässä tutkimuksessa rakennettua typologiaa ja tarkastella sitä, miten väärä tieto ilmenee muissa julkisen sektorin konteksteissa. Lisäksi jatkotutkimuksella voitaisiin selvittää tarkemmin, miten misinformaatio vaikuttaa julkisen sektorin viestinnän erityispiirteisiin ja tunnistaa keskeiset tekijät, jotka rakentavat resilienssiä misinformaatiota vastaan.