Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannan ja arvioinnin tuloksia 2021–2022 : Osaraportti 2: Kokeilun järjestämistavat, toiminta lapsiryhmissä sekä oppimisen polun jatkumot ja siirtymät

Abstract

The two-year pre-primary education trial conducted by the Ministry of Education and Culture started in August 2021. This report is part of the trial’s follow-up study. The results are based on two surveys conducted in the spring of 2022. The surveys provided data on the ways of organizing the two-year pre-primary education trial, operating practices, and the transitions and continuums of children’s learning paths during the trial’s first operating period of 2021–2022. The first survey was aimed at the officials responsible for early childhood education and care (ECEC) in the municipalities (N = 120). The second survey was aimed at the ECEC teachers-in-charge of the trial and control groups (N = 872). According to the survey data, the pre-primary education trial seemed to have changed both the social learning environment of five-year-old children and the working environment of employees from what it would have been without the trial in the ECEC of the five-year-olds. The trial and control groups differed in terms of staff and child group structure. Although the trial and control groups typically had three staff members responsible for the child group, on average however, more ECEC teachers and fewer child carers worked in the trial groups than in the control groups. There were also more unqualified teachers in the control groups. In addition, there were more often only five-year-old children or five- and six-year-old children in the trial groups than in the control groups. In turn, there were more often children aged five and younger in the control groups. These differences can be explained by the changes in staff and children’s groups made in municipalities to enable the trial, such as the transfer of eligible staff from other children’s groups to the trial groups and the reorganizing of other children’s groups for the sake of the trial. In all municipalities, a two-year pre-primary education trial was organized in full-time ECEC or pre-primary education groups. In a few municipalities, the trial was also organized in half-day groups or in extended opening hours or shift care groups. The pre-primary education trial was organized most often in the morning for four hours a day, five days a week. Almost all municipalities made some changes to the learning environment to enable the trial. For example, the facilities used by child groups were reorganized by changing or adding to them. In the majority of both trial and control groups, letter and number patterns were displayed, however it was more common in the trial groups. In the majority of the control groups, there were also children other than five-year-olds, for example three- and four-years old children. The organization of pre-primary education for five-year-olds in these groups was diverse, ranging from the five-year-olds acting as their own small group during pre-primary education time to pre-primary education that was organized in the day during the ECEC activities. In the activities of the typical pre-primary education and ECEC day, most of the time was reserved for routines and the second most for free play. Also, more time was allotted for guided activities and the less for guided play. In addition, in the majority of both the trial and control groups, the five-year-old children’s day included a mandatory silent story or rest time. The only significant difference between the trial and control groups concerned the time allocated to routines; in the trial groups, less time was allocated to routines than in the control groups. The trial did not seem to affect the staff’s normal division of responsibilities in the working team. In both the trial and control groups, the overall pedagogy and planning of the group’s activities was assessed as the teacher’s responsibility, while the observation and implementation of the group’s activities was most often considered to be the responsibility of the entire team. Most of the teachers in the trial groups had collaborated with the staff responsible for six-year-olds’ pre-primary education. In the large but not in the small municipalities, the teachers of the trial groups had collaborated more often in terms of planning than the teachers of the control groups. No other differences were observed between the trial and control groups regarding cooperation for the six-year-olds’ pre-primary education. This may indicate, first, that there was already cooperation between five-year-old’s ECEC and six-year-old’s pre-primary education, and second, that the trial did not increase cooperation. Most of the teachers in the trial groups had not cooperated with the primary education staff during the previous operating period. However, in the large municipalities but not in the small ones, collaboration with primary education was more typical for the trial groups than for the control groups. Most pre-primary education groups for five-year-olds were scheduled to continue as the same group for pre-primary education for six-year-olds. The results also showed some regional differences and differences among the various municipalities in all aspects examined in the report.

Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttama Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu käynnistyi elokuussa 2021. Tämä raportti on osa kokeilun seurantaa ja arviointia. Sen tulokset perustuvat kahteen keväällä 2022 toteutettuun kyselyyn, joissa tarkasteltiin kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun järjestämistapoja, toimintakäytäntöjä sekä lasten oppimisen polun siirtymiä ja jatkumoita kokeilun ensimmäisenä toimintakautena 2021–2022. Ensimmäiseen kyselyyn vastasivat kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavat viranhaltijat (N = 120). Toiseen kyselyyn vastasivat kokeilu- ja verrokkiryhmien vastaavat varhaiskasvatuksen opettajat (N = 872). Tulokset osoittivat, että esiopetuskokeilu on voinut muuttaa sekä viisivuotiaiden lasten sosiaalista oppimisympäristöä että työntekijöiden toimintaympäristöä siitä, mitä se olisi ollut ilman kokeilua viisivuotiaiden varhaiskasvatuksessa. Kokeilu- ja verrokkiryhmät erosivat toisistaan henkilöstö- ja lapsiryhmärakenteen osalta. Vaikka kokeilu- ja verrokkiryhmissä kummassakin oli tyypillisimmin kolme kasvatusvastuullista työntekijää, työskenteli kokeiluryhmissä keskimäärin enemmän opettajia ja vähemmän lastenhoitajia kuin verrokkiryhmissä. Kokeiluryhmissä opettajat olivat useammin kelpoisia tehtäväänsä kuin verrokkiryhmissä. Lisäksi kokeiluryhmissä oli verrokkiryhmiä useammin pelkästään 5-vuotiaita tai 5- ja 6-vuotiaita lapsia, kun taas verrokkiryhmille olivat tyypillisempiä 5-vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten ryhmät. Eroja voivat selittää kunnissa kokeilun mahdollistamiseksi tehdyt henkilöstöä ja lapsiryhmää koskevat muutokset, kuten kelpoisen henkilökunnan siirtäminen muista lapsiryhmistä kokeiluryhmiin sekä lasten sijoittaminen toisiin ryhmiin kokeilun vuoksi. Kaikissa kunnissa esiopetuskokeilua järjestettiin kokopäiväisten varhaiskasvatus- tai esiopetusryhmien yhteydessä. Muutamassa kunnassa kokeilua järjestettiin lisäksi puolipäiväryhmissä tai laajennetun aukiolon tai vuorohoidon yhteydessä. Kokeiluesiopetusta järjestettiin valtaosassa lapsiryhmiä aamupäivisin neljä tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Lähes kaikissa kunnissa oli tehty joitain oppimisympäristöä koskevia toimenpiteitä kokeilun mahdollistamiseksi, kuten vaihdettu tai lisätty lapsiryhmien käytössä olevia tiloja. Enemmistössä sekä kokeilu- että verrokkiryhmiä oli esillä kirjain- ja numeromalleja, mutta kokeiluryhmissä se oli tyypillisempää. Enemmistössä lapsiryhmistä oli myös muun ikäisiä kuin viisivuotiaita lapsia. Viisivuotiaiden esiopetuksen toteutustavat näissä ryhmissä olivat moninaisia vaihdellen viisivuotiaiden toimimisesta omana pienryhmänään esiopetusajan siihen, että esiopetus toteutettiin varhaiskasvatustoiminnan lomassa päivän mittaan. Esiopetus- ja varhaiskasvatuspäivän toiminnassa eniten aikaa päivästä varattiin rutiineihin ja toiseksi eniten vapaaseen leikkiin. Kolmanneksi eniten aikaa varattiin ohjattuun toimintaan ja vähiten ohjattuun leikkiin. Lisäksi suurimmassa osassa sekä kokeilu- että verrokkiryhmiä kaikkien viisivuotiaiden päivään sisältyi pakollinen hiljainen satu- tai lepohetki. Ainoa ero kokeilu- ja verrokkiryhmien välillä koski rutiineihin varattua aikaa. Kokeiluryhmissä varattiin vähemmän aikaa rutiineille kuin verrokkiryhmissä. Kokeilulla ei ollut yhteyttä henkilökunnan vastuunjakoon tiimissä. Sekä kokeilu- että verrokkiryhmissä lapsiryhmän kokonaispedagogiikka ja toiminnan suunnittelu arvioitiin enemmän opettajan vastuulle, kun taas ryhmän toiminnan havainnoinnin ja toteutuksen katsottiin useimmin kuuluvan koko tiimin vastuulle. Enemmistö kokeiluryhmien opettajista oli tehnyt yhteistyötä kuusivuotiaiden esiopetuksen henkilöstön kanssa. Toimipaikkamäärältään suurissa kunnissa, mutta ei pienissä kunnissa, kokeiluryhmien opettajat olivat tehneet yhteistyötä useammin suunnittelun osalta kuin verrokkiryhmien opettajat. Muita eroja ei kokeilu- ja verrokkiryhmien välillä havaittu kuusivuotiaiden esiopetuksen kanssa tehdyn yhteistyön osalta. Tämä voi osoittaa ensinnäkin sen, että yhteistyötä tehdään jo monin paikoin viisivuotiaiden varhaiskasvatuksen ja kuusivuotiaiden esiopetuksen välillä, ja toisaalta sen, ettei yhteistyötä ole lisätty kokeilun myötä. Enemmistö kokeiluryhmien opettajista ei ollut tehnyt yhteistyötä alkuopetuksen henkilöstön kanssa kuluneen toimintakauden aikana. Toimipaikkamäärältään suurissa kunnissa, mutta ei pienissä kunnissa, yhteistyön tekeminen alkuopetuksen kanssa oli kokeiluryhmille verrokkiryhmiä tyypillisempää. Enemmistön viisivuotiaiden lasten esiopetusryhmistä oli tarkoitus jatkaa samana ryhmänä kuusivuotiaiden esiopetukseen. Tulokset osoittivat myös joitain alueellisia sekä erilaisten kuntien välisiä eroja kaikissa raportissa tarkastelluissa seikoissa.