Työyhteisön jäsenten vuorovaikutusosaamisen ja työyhteisön vuorovaikutuksen haasteiden tunnistaminen : työkalu vuorovaikutuskoulutustarpeen selvittämiseen

Tämän työnäytetyyppisen maisterintutkielman tavoitteena oli rakentaa työyhteisön vuorovaikutuskoulutustarvetta selvittävä työkalu, joka valikoitui kyselyksi. Vuorovaikutuskoulutustarve määriteltiin tässä työssä työyhteisön jäsenten vuorovaikutusosaamisen ja työyhteisössä esiintyvien vuorovaikutuksen haasteiden avulla. Yksilöiden heikko vuorovaikutusosaaminen ja työyhteisössä esiintyvät vuorovaikutuksen haasteet nähtiin työhyvinvointia uhkaavina tekijöinä, jotka luovat vuorovaikutuskoulutustarpeen. Tämä työnäyte tarjoaa yhden uuden mahdollisuuden vuorovaikutuskoulutuksen kartoitusvaiheen toteuttamiseen. Hyvin tehdyn kartoituksen avulla vuorovaikutuskoulutuksessa voidaan keskittyä niihin työyhteisön vuorovaikutuksen ilmiöihin, jotka vaativat eniten kehittämistä. Tämän työnäytetyyppisen maisterintutkielman tavoitteeseen kuului myös työkalun testaaminen oikealla työyhteisöllä. Työkalu rakentui kyselyksi, jonka nimeksi tuli Mitä kuuluu vuorovaikutus?. Kyselylle asetettiin tavoite vastata kahteen kysymykseen: 1) Millaiseksi työyhteisön jäsenet kokevat oman henkilökohtaisen vuorovaikutusosaamisensa? ja 2) Millaisia työhyvinvointia uhkaavia vuorovaikutuksen haasteita työyhteisössä koetaan esiintyvän?. Vuorovaikutusosaaminen määriteltiin kyselyssä tiedon, taidon ja asenteen muodostamaksi kokonaisuudeksi. Työyhteisön vuorovaikutuksen haasteita tarkasteltiin kyselyssä kuuden pääkategorian kautta: kuuluminen, yhteistyö, vaikuttaminen, tuki, tiedonhallinta ja johtaminen. Kyselyn rakentamisessa otettiin huomioon kyselyalusta, kyselyn vastausohjeet, kyselyn rakenne, kysymysten muotoilu sekä kyselyn pituuteen ja ulkonäköön liittyvät ratkaisut. Kysely koostui neljästä osiosta, jotka ovat 1) Työhyvinvointi ja oma työyhteisö, 2) Vastaajan oma vuorovaikutusosaaminen, 3) Työyhteisön vuorovaikutuksen haasteet ja 4) Vuorovaikutuskoulutustausta ja motivaatio vuorovaikutusosaamisen kehittämiseen. Kyselyn testaaminen oli erittäin oleellinen osa tätä työnäytetyyppistä maisterintutkielmaa, sillä testauksen avulla pystyttiin varmistamaan, että kyselyllä voidaan saada vastauksia haluttuihin kysymyksiin. Lisäksi testausvaihe mahdollisti kyselyn kehittämiskohteiden tunnistamisen ja arvioinnin. Löytyneet kehittämiskohteet vahvistivat ajatusta siitä, että kyselystä tulee rakentaa tulevaisuudessa yhä käyttäjäystävällisempi. Testauksen perusteella kyselyä voidaan kuitenkin käyttää vuorovaikutuskoulutuksen kartoitusvaiheessa. Kyselyllä voidaan selvittää työyhteisön jäsenten vuorovaikutusosaamista ja työyhteisön työhyvinvointia uhkaavia vuorovaikutuksen haasteita.