Ruotujakolaitos tilallisena organisaationa Varsinais-Suomessa 1700-luvun lopulla
Ruotujakolaitoksen tilallista rakennetta ja tilan vaikutuksia esimerkiksi joukkojen kokoontumiseen tai sotilaiden ja siviiliväestön vuorovaikutukseen ei ole aiemmassa historiantutkimuksessa juurikaan selvitetty. Päällystön puustellien ja sotilastorppien sijainteja on mahdollista kartoittaa historiallisen karttamateriaalin avulla.
Tutkielmassa analysoidaan tilallisten piirteiden vaikutusta ruotujakolaitoksen toimintaan sekä sotilaiden rooliin paikallisyhteisössä 1700-luvun lopun Varsinais-Suomessa. Tutkimuksen kohteena ovat Turun jalkaväkirykmentin ja Henkirakuunarykmentin henkikomppaniat, joiden puustellien ja torppien sijaintien kautta pureudutaan järjestelmän tilalliseen rakenteeseen. Lähdeaineistoina käytetään historiallisia karttoja ja komppanioiden pääkatselmusrullia vuosilta 1775–1795. Tärkeimpinä menetelminä ovat kartallistaminen ja kartta-analyysi.
Varsinais-Suomen alueen merkitys puolustuksen kannalta oli kustavilaisella ajalla toimia tukialueena, jolta sotaväki piti saada nopeasti kokoon ja sotatoimialueelle. Alueen maantieverkko muodosti liikenneinfrastruktuurin, joka mahdollisti sotaväelle marssimisen varsin pikaisesti. Torppien ja puustellien sijoittelu oli suunniteltu osin tätä tehtävää silmällä pitäen. Virkatalot ja korpraaliruodut muodostivat myös rauhan ajan johtamispaikkojen verkoston, joka tehosti viestintää ja joukkojen kokoontumista. Jopa rivisotilaiden torpat oli usein sijoiteltu tavoitettavuuden ja kokoontumisen kannalta optimaalisella tavalla.
Tilallisilla tekijöillä oli vaikutusta myös paikallisyhteisöjen rakenteeseen. Sotilastorpat sijaitsivat toisinaan rykelminä muodostaen omia pienoisyhteisöjään siviiliväestön keskelle. Silti ruotujakolaitos integroi sotilaita paikallisyhteisöön, eikä konflikteja siviilien ja sotilaiden välillä juurikaan ilmennyt. Korpraalikunnat harjoittelivat kirkolla ja komppaniankokouksia pidettiin ympäri maaseutua sopivilla paikoilla, eli sotaväki näkyi siviilien arjessa.
Aikaisemman tutkimuksen ongelmaksi tunnistama armeijan ukkoutuminen nousi selkeästi esiin katselmusrullissa. Sodan syttyessä tilalle kuitenkin saatiin nopeasti nuoremmat sotilaat. Erityisesti Kustaa III:n vakiinnuttama varamieslaitos edesauttoi miehistön täydentämistä.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29135]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Effect of Prolonged Military Field Training and Different Physical Training Programmes on Physiological Responses and Physical Performance in Soldiers
Ojanen, Tommi (Jyväskylän yliopisto, 2022)To fulfil their required missions, soldiers need adequate physical fitness and sufficient ability to move in different terrains. During the Finnish conscript service, the physical fitness of conscripts can be improved to ... -
Ruununraakkeja ja miehisiä miehiä : armeijan vaikutus miesten ruumiillisuuteen itsenäisyyden jälkeisessä Suomessa
Lilja, Taneli (2019)Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee suomalaisen sotilaan ruumiillisuutta sisällissodan jälkeisessä Suomessa vuosina 1919 - 1935. Ensisijaisena alkuperäislähteenä toimii suomalainen sotilaslehti Suomen sotilas. Lehdessä ... -
Uusien samuraiden tie : bushido-aate Meiji-restauraation (1868-1912) keskiössä
Vieno, Niklas (2022)Japani oli suuressa yhteiskunnallisessa ja historiallisessa muutoksessa 1800-luvun puolivälissä ja tätä murrosta kutsuttiin Mieji-restauraatioksi, joka päättyi Meiji-keisarin kuolemaan vuonna 1912. Meiji-restauraation ... -
Kun sotaa ei ollutkaan : rauhaan palaamisen problematiikkaa Hämeenlinnassa 1808–1809
Ternola, Pekka (2022)Suomen sota oli osa ajanjaksoa, joka tunnetaan Euroopan historiassa Napoleonin sotina. Suomen historiassa ajanjakso muistetaan käännekohtana, jonka seurauksena Ruotsin valtakunnan itäinen osa eli nykyisen Suomen alue siirtyi ... -
Lower-body muscular power predicts performance on urban combat simulation
Sankari, Matias; Vaara, Jani P.; Pihlainen, Kai; Ojanen, Tommi; Kyröläinen, Heikki (IOS Press, 2024)BACKGROUND: Military operations in urban environments requires faster movements and therefore may place greater demands on soldier strength and anaerobic ability. OBJECTIVE: The aim was to study how physical fitness and ...