Kestävyys harvaan asutun maaseudun pienten kuntien strategioissa : kestävä kehitys Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven kuntastrategioissa

Suomalaiset kunnat ja hallintojärjestelmä ovat kokeneet suuria muutoksia ajan saatossa. Pienet maaseutukunnat ovat kiinnostavassa asemassa muutosten aallokossa ja näin ollen niiden strategiatyö on erityisen tärkeää. Kestävä kehitys on oiva viitekehys tarkastella kuntien suunnitelmia, sillä sen avulla kuntien toimialoja voi analysoida taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen sekä kulttuurisen ulottuvuuden kautta. Tässä tutkielmassa tarkastelen kolmen pohjoisen Keski-Suomen kunnan, Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven, kuntastrategioita, vuoden 2022 talousarvioita sekä talous- ja toimintasuunnitelmia vuosille 2023–2024. Teoreettisena viitekehyksenä olen käyttänyt kestävää kehitystä ja jakanut sen taloudelliseen, ekologiseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Olen etsinyt kuntien aineistoista viittauksia edellä mainittuihin ulottuvuuksiin ja siihen, miten ne ilmentyvät kuntastrategioissa. Lisäksi olen tarkastellut, miten ulottuvuudet heijastuvat talousarvioihin sekä talous- ja toimintasuunnitelmiin. Aineiston analyysimenetelmänä olen käyttänyt laadullista sisällönanalyysia. Kuntastrategioista nousi esille kaikkiin neljään ulottuvuuteen liittyviä teemoja, jokseenkin kulttuurinen kestävyys ei noussut yhtä selkeästi kaikkien kuntien strategioissa. Keskeisinä teemoina aineistosta nousi esille luonnon arvostus, hyvinvoinnin ylläpito, halu edistää palvelujen pysyvyyttä, talouden tasapaino sekä väestön väheneminen ja ikääntyminen. Talousarvioissa sekä talous- ja toimintasuunnitelmissa ulottuvuudet nousivat niin ikään esille ja kuntastrategioiden teemat olivat löydettävissä sosiaalisen ulottuvuuden esiintyessä konkreettisimmin. Kuntien laatimat strategiat, arviot ja suunnitelmat olivat keskenään yhteneväisiä ja niistä on nähtävissä se, että kuntien tulevaisuuden visiot olivat hyvin samankaltaisia.