Show simple item record

dc.contributor.advisorKauhanen, Antti
dc.contributor.authorHjelt, Pekko
dc.date.accessioned2023-05-17T10:56:17Z
dc.date.available2023-05-17T10:56:17Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87028
dc.description.abstractTässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan alkoholin myyntirajoitustoimien ja alkoholin kulutuksen yhteyttä, sekä yhteyden taustalla vaikuttavia mekanismeja. Haitalli-sen alkoholinkulutuksen tiedetään aiheuttavan negatiivisia terveysvaikutuksia ja kustannuksia alkoholinkäyttäjälle itselleen, mutta lisäksi myös muille osapuolille. Alkoholimyynnin sääntely on tyypillinen keino pyrkiä vähentämään alkoholista aiheutuvia haittoja. Suomessa alkoholimyynnin sääntelyä kuitenkin kevennettiin vuonna 2018, kun ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien enimmäisalkoholipitoisuus nousi aikaisemmasta 4.7 %:sta 5.5 %:iin. Tässä tutkielmassa selvitetään, minkälainen vaikutus sääntelyn keventämisellä oli suomalaisten alkoholinkulutukseen. Tutkimuksessa nojataan teoriaan kuluttajan kulutuspäätöksistä, sekä monopolin ja verotuksen ominaispiirteistä. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan aikaisemman tutkimuskirjallisuuden tuloksia myyntirajoitusten, kuten monopolin ja verotuksen, vaikutuksista alkoholin myyntiin. Tutkimuksen aineistona käytetään Suomen alkoholimyyntitilastoa, jossa on tilastoituna alkoholin anniskelumyynti, sekä Alkon ja muiden vähittäismyymälöiden myyntitiedot. Alkoholin kuukausittaista asukaskohtaista kulutusta analysoidaan ARIMA-aikasarjamallilla. Lisäksi aikasarjaa testataan sen rakennemuutosten varalta. Analyysin pohjalta ei löydetä näyttöä sille, että vuoden 2018 alkoholin saatavuuden lisääntyminen olisi lisännyt alkoholin kysyntää. Mahdollinen selitys tälle on lopulta hyvin maltillinen muutos alkoholimyynnin sääntelyssä. Tuloksen pohjalta harkitaan, mihin suuntaan Suomen alkoholilainsäädäntöä voisi jatkossa kehittää.fi
dc.format.extent47
dc.language.isofi
dc.titleAlkoholin myyntirajoitteiden vaikutus alkoholin kulutukseen : case: Suomen alkoholilakireformi 2018
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202305173092
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTaloustiedefi
dc.contributor.oppiaineEconomicsen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi2041
dc.subject.ysoalkoholi (päihteet)
dc.subject.ysokulutus
dc.subject.ysoalkoholipolitiikka
dc.subject.ysoalkoholinkäyttö
dc.subject.ysoverotus
dc.subject.ysovaikutukset
dc.subject.ysokuluttajat


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record