”Olen surrealistinen flamenco-modulaari wannabehuilisti myös arkielämässä” : musiikin, identiteetin ja toimijuuden kietoutuneisuus elämäkerrallisessa puheessa

Maisteritutkielmani käsittelee sitä, miten musiikillinen identiteetti ja musiikillinen toimijuus rakentuvat omaelämäkerrallisessa puheessa. Omaelämäkerrallinen puhe tässä tutkimuksessa tarkoittaa sekä puhuttua että kirjoitettua haastatteluaineistoa. Tutkielmassa analysoidaan sitä miten haastateltavat ovat käyttäneet musiikkia välineenä oman identiteetin rakentamiseen ja ilmaisuun sekä sitä, miten elämänkulku, toimijuus ja identiteetti vastavuoroisena suhteena ovat muovanneet toisiaan eli sitä, miten toimijuus rakentaa omaa elämänkulkua ja miten elämänkulku muovaa toimijuutta. Tutkimus on toteutettu analysoimalla kolmen haastateltavan omaelämäkerrallista puhetta IPA- menetelmällä (Interpretative Phenomenological Analysis). Tutkittavien elämässä musiikki: säveltäminen ja sanoittaminen, musiikin kuuntelu, soittaminen ja laulaminen on jo tärkeä osa omaa elämän hallintaa ja identiteettiä. Tutkimuksen teoreettinen taustakehikko muodostuu musiikillisen identiteetin ja musiikillisen toimijuuden selitysmalleista, sosiokognitiivisesta teoriasta, psykososiaalisesta identiteettiteoriasta sekä narratiivisesta tutkimuksesta. Aineiston analyysin perusteella voidaan päätellä, että omien henkilökohtaisten merkittävien musiikillisten kokemusten reflektointi, niiden heijastaminen tulevaisuuteen ja tutkimuksen kautta tapahtuva analysointi voi vakiinnuttaa ja uudelleen suunnata musiikin harrastajan ja musiikkiammattilaisen musiikillisen identiteetin ja toimijuuden rakentumista sekä vahvistaa musiikin tekemiseen liittyvää minäpystyvyyttä.