Synkronoidun fluoresenssispektroskopian optimointi vesi-etanolitaustaisille fluoranteeni- ja bentso(k)fluoranteeninäytteille

Perinteisesti polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) on määritetty kromatografisilla menetelmillä. Niiden huonoina puolina ovat muun muassa näytteiden vaatima runsas esikäsittely, analyysiajojen hitaus, operaattoreilta vaadittava korkea tietotaito, laitteistojen korkea hinta ja tarvittavien orgaanisten liuottimien suuri määrä. Synkronoitu fluoresenssispektroskopia (SFS) on nopea, helposti operoitava ja vähän näytteiden esikäsittelyä vaativa menetelmä, joka lisäksi tarjoaa perinteistä fluoresenssispektroskopiaa yksinkertaisemmat spektrit. Tässä tutkielmassa selvitettiin synkronoidun fluoresenssispektroskopian soveltuvuutta fluoranteenin ja bentso(k)fluoranteenin määrittämiseen vesi-etanolitaustaisista näytteistä käyttämällä niille kirjallisuudesta löytyneitä mittausparametrejä. Seoksena vesi ja etanoli muodostavat fluoresoivan klusterin, vaikka yksin ne eivät ole fluoresoivia yhdisteitä. Vesi-etanolin klusteri emittoi osittain samalla aallonpituudella fluoranteenin kanssa ja nostaa taustaemission niin korkeaksi, että fluoranteenin osalta ei pystytä määrittämään niin alhaisia pitoisuuksia kuin SFS muuten mahdollistaisi. Bentso(k)fluoranteenin kohdalla taustaemissio jäi pieneksi ja vaikutus bentso(k)fluoranteenin määritettävyyteen jäi vähäiseksi. SFS soveltuu hyvin bentso(k)fluoranteenin määrittämiseen vesi-etanolitaustaisista näytteistä, mutta fluoranteenin kohdalla vesi-etanolin voimakas taustaemissio aiheuttaa ongelmia.