Oppilaanohjaajien käsityksiä yläkoululaisten sosiaalisen jännittämisen helpottamisesta

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oppilaanohjaajien käsityksiä yläkoululaisten sosiaalisen jännittämisen helpottamisesta. Tutkimuksessa hyödynnettiin fenomenografista lähestymistapaa. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus ja aineiston keruun menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja niihin osallistui seitsemän yläkoulussa työskentelevää oppilaanohjaajaa. Aineisto analysoitiin fenomenografista analysointimenetelmää soveltaen. Tutkimustulosten perusteella oppilaanohjaajien käsitykset yläkoululaisten sosiaalisen jännittämisen helpottamisesta jakaantuivat oppilaanohjaajan olemukseen liittyviin tekijöihin, jännittämisen huomioimiseen eri tavoin ryhmätilanteissa sekä vapauttavan kohtaamisen keinoihin yksilöohjaustilanteissa. Lisäksi jännittävän oppilaan tukeminen eri tavoin nähtiin tärkeänä sosiaalisen jännit-tämisen helpottamiseksi. Sosiaalinen jännittäminen on yhteydessä muun muassa erilaisiin koulunkäynnin haasteisiin, matalampiin koulutustavoitteisiin sekä mielenterveysongelmiin, joten sen helpottaminen on tärkeää ongelmien kasautumisen ennaltaehkäisemiseksi. Jatkotutkimuksissa voitaisiin kartoittaa esimerkiksi oppilaiden kokemuksia sosiaaliseen jännittämiseen saamastaan tuesta sekä sitä, millaisia valmiuksia opet-tajilla tai oppilaanohjaajilla on kohdata ja tukea jännittämisen kanssa kamppailevia oppilaita.