From a petrifying monster to a garden gnome entrepreneur : an analysis of Medusa’s portrayal in Clash of the Titans (1981) and The Lightning Thief (2005)

Kreikkalaisesta mytologiasta tunnettu Medusa on keskeinen hahmo länsimaisessa kulttuurissa. Kuva Medusan kasvoista on voimakas symboli, johon on liitetty monia tulkintoja niin psykoanalyysistä feministiseen teoriaan. Kuten monet muut mytologiset tarinat, myös Medusan tarina on uudelleenkerrottu populaarikulttuurissa elokuvissa ja kirjoissa. Medusan kuvausta moderneissa versioissa ei kuitenkaan ole tutkittu liiemmälti. Tutkielman tavoitteena on analysoida Medusan hahmokuvauksen feministisestä perspektiivistä kahdessa modernissa versiossa Medusan tarinasta: elokuvassa Clash of the Titans (1981) ja romaanissa The Lightning Thief (2005). Molempia kuvauksia verrataan Ovidin alkuperäistarinaan sekä toisiinsa tavoitteena muodostaa kuva siitä, miten naiseuden kuvaus on edistynyt populaarikulttuurissa. Tutkimuksen kohteena on myös arvioida, ovatko kulttuurisidonnaiset asenteet vaikuttaneet Medusan kuvaukseen aineistoissa. Aineisto analysoitiin hyödyntäen kriittisen diskurssianalyysin metodeja. Tulokset osoittivat, että Medusan ja sitä myötä naiseuden kuvaus on edistynyt 1980-luvulta 2000-luvulle. Elokuvassa Clash of the Titans Medusa kuvattiin valtaosin hirviönä, kun taas romaanissa The Lightning Thief Medusasta tehtiin sympaattinen hahmo. Tulokset viestivät ajan saatossa muuttuneista käsityksistä siitä, mitä naiset voivat olla yhteiskunnassa.